Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
90toimintakyvyttöminä abstrakteina, ei yksilöllisinä ihmisinä. Kulttuurisena figuurinapakolainen on varsin latautunut, <strong>ja</strong> myös ristiriitainen. Yhtäältä pakolaisuutta pidetäänyleisesti hyväksyttynä syynä muuttaa maasta toiseen, mutta toisaalta pakolaisten pitääpystyä todistamaan olevansa oikeita <strong>ja</strong> todellisia pakolaisia erotuksena niistä, jotkaetsivät vain onnea <strong>ja</strong> parempaa elintasoa. Pakolaisiksi kategorisoidut ovat kaiken aikaaikään kuin selityksen velkaa, miksi he ovat muuttaneet ”meidän tilaamme”. Oikeidenpakolaisten erottelu vääristä on ollut niin media- kuin arkikeskusteluissakin useintoistuva teema, johon pakolaisina maahan muuttaneet joutuvat ottamaan kantaa, <strong>ja</strong> johonnähden he joutuvat positioimaan itseään. Pakolainen tulee helposti ymmärretyksihierarkkisesti pikemminkin avun tarvitsi<strong>ja</strong>na, riippuvaisena <strong>ja</strong> toimintakyvyttömänä kuinomana itsenään, yksilöllisenä ihmisenä. (Huttunen 2004, 143–144.)Maahanmuuttopolitiikassa pakolaisuus yhdistyy ihmisoikeuksien painottamisen si<strong>ja</strong>anepävirallisiin maahantulokeinoihin, dokumentoimattomaan työntekoon, terrorismiin <strong>ja</strong>ylikansalliseen rikollisuuteen (Huysmans 2000). Tällainen turvallisuusdiskurssi (Mervola2005) tuottaa ra<strong>ja</strong>a ”meidän” <strong>ja</strong> ”vihollisen” välille, jolloin pakolaiset (sekäturvapaikanhaki<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> dokumentoimattomat siirtolaiset) kuvataan epähenkilöiksi (Horsti2005, 14). Tähtitaivaan koulun yhdeksäsluokkalaiset saivat lukea yhteiskuntaopinkir<strong>ja</strong>staan 7 Suomen vähemmistöistä kertovassa luvussa ”ovatko pakolaiset rasite vairikkaus”. Pakolaisuuden representaatio välittyi oppikir<strong>ja</strong>ssa vahvasti negatiivistenmielikuvien kautta. Luvussa pohdittiin muun muassa ”merkitseekö pakolaistenvastaanottaminen Suomelle vain ylimääräistä taloudellista rasitusta aikana, jolloinkaikilla suomalaisillakaan ei mene hyvin”. Lisäksi luvussa esitettiin kysymys ”voikopakolaisuus jollain tavoin hyödyttää <strong>ja</strong> rikastuttaa Suomea vai onko kyseessä pelkkähyväntekeväisyys”. Pakolaiset asetettiin oppikir<strong>ja</strong>ssa selvästi suomalaisen yhteiskunnanongelmaksi (ks. myös Lahelma & Gordon 2003, 33).7 Putus-Hilasvuori, Titta & Ukkonen, Jari & O<strong>ja</strong>koski, Matti (2005) Yhteiskunta nyt 9. Helsinki: WSOY.
Change language