Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
113(Hautaniemi 2004, 24). Hil<strong>ja</strong>iset <strong>ja</strong> syrjään vetäytyvät (tytöt) jäävät helposti tutki<strong>ja</strong>nkatseen saavuttamattomiin <strong>ja</strong> siten syrjään tehdyissä analyyseistä (Aaltonen &Honkatukia 2002, 15). Kentällä katseeni <strong>ja</strong> huomioni suuntautui helposti sinne, missätapahtuu <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>sin sen, mikä näkyi, kuului <strong>ja</strong> liikkui (ks. Gordon ym. 2002, 305).Kenttähavainto<strong>ja</strong>ni kir<strong>ja</strong>tessani huomasin, että kuvaamissani episodeissa po<strong>ja</strong>t olivattyttöjä useammin tapahtumien keskiössä, vaikka lähtökohtanani oli kiinnittää huomiotaerityisesti maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisiin tyttöihin. Lisäksi katseeni kiinnittyminen erityisestimaahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisiin nuoriin on tuottanut jossakin määrin ”uhripuhetta”, joka onsaattanut kiistää nuorilta heidän toimijuuttaan (Hall 1999, 142). Tarkoituksenani ei olluttuottaa ”uhripuhetta” eikä alun perin tutkia edes rasismia. Olen ”joutunut” kuitenkinkäsittelemään näitäkin aiheita yksinkertaisesti siitä syystä, ettei niitä voi sivuttaapuhuttaessa ”maahanmuuttajista” suomalaisessa yhteiskunnassa. Tosin rasismista onkinsyytä puhua, jotta sen tuottamia kokemuksia voitaisiin purkaa.Länsimaisissa tietoteorioissa tieto <strong>ja</strong> tunteet on totuttu erottamaan toisistaan <strong>ja</strong> tämä <strong>ja</strong>koon ollut myös sukupuolitettu <strong>ja</strong> hierarkkinen (Laukkanen 2007). Myytti intohimottomasta<strong>ja</strong> kiihkottomasta tutki<strong>ja</strong>sta on <strong>ja</strong>tkanut eloaan <strong>tutkimus</strong>käytännöissä. Alison Jaggarin(1988, 158) mukaan myytillä on ideologinen tehtävä alistettujen äänen <strong>ja</strong> tiedontuotannonvaimentamiseksi. Kun naisille <strong>ja</strong> muille alistetuille ryhmille tunteiden ilmaisu on sallittu,tämä on oikeuttanut rationaalisten <strong>ja</strong> kiihkottomien valkoisten miesten episteemisenauktoriteetin. Tunteiden erottaminen tutkimuksesta on myötäillyt käsitystä tutki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>tutkittavien maailmojen erillisyydestä. Toistettavuuden <strong>ja</strong> objektiivisen tiedon ihanteetovat oh<strong>ja</strong>illeet niin sanottujen kovien tieteiden ohella myös humanistisia tieteitä <strong>ja</strong>etnografisia tutkimuksia, <strong>ja</strong> objektiivisuutta <strong>ja</strong> tieteellisyyttä on pyritty lisäämäänesimerkiksi luonnontiedettä muistuttavilla menetelmillä. (Kleinman & Copp 1993, 20–22.) Toisaalta feministisissä <strong>ja</strong> etnografisissa tutkimuksissa tutki<strong>ja</strong>n läheisyys tutkittaviinon nähty ihanteellisena asiantilana. ”Vaikeuksien kautta voittoon” -tyyppisetsankari(tar)tarinat etäältä lähelle pääsemisestä ovatkin saattaneet estää tutki<strong>ja</strong>a ottamastaesille vaikeita <strong>ja</strong> negatiivisiakin tunteita tutkittaviaan kohtaan (emt., 31).
Change language