Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
117suhteita muokkaavat valtaerot, mutta joissa olisi tilaa samastumiselle, empatialle <strong>ja</strong>yhteenkuuluvuudelle?Olen pyrkinyt murtamaan tai ainakin säröttämään tässä tutkimuksessa myyttiä”maahanmuutta<strong>ja</strong>tytöistä” alistettuina, syrjäytyneinä <strong>ja</strong> kotiin sidottuina uhreina. Olenmyös haastanut myytin, ettei maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisille tytöille annettaisi mahdollisuuttaopiskella <strong>ja</strong> kouluttautua. Päinvastoin, tytöillä oli runsaasti kiinnostusta <strong>ja</strong> halua opiskella<strong>ja</strong> kouluttautua kodin tukemina. Näiden kertomusten valossa onkin aiheellista kysyä,millä tulevaisuudessa selitetään maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten ihmisten epätasa-arvoisuuttatyöelämässä. Kun tutkimukseni nuoret siirtyvät kouluista työelämään, on heillämuodolliset kelpoisuusvaatimukset, mutta työllistyvätkö he koulutuksestaan huolimatta?Menestyäkseen työmarkkinoilla joidenkin maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten nuorten onpyrittävä minimoimaan taustaansa näyttämällä, kuulostamalla <strong>ja</strong> kaikin puolinvaikuttamalla luotettavilta ”suomalaisilta” työntekijöiltä. Kvalifikaatiovaatimustenmielivaltaisuus tulee esille erityisesti tutkimukseni nuorten kohdalla: vaikka he ovatsyntyneet Suomessa <strong>ja</strong> käyneet läpi saman koulutusjärjestelmän kuin ”suomalaiset”ikätoverinsa voi ihonväri, nimi tai kulttuuritaustan oletettu vaikutus tehdä heidänkyvyistään puutteelliset työnanta<strong>ja</strong>n silmissä (ks. Forsander 2001, 31–33).Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten nuorten voi pelätä jumiutuvan niin sanottuihinsisääntuloammatteihin, jolloin heille kasautuvat sellaiset työt, joita valtaväestö ei huoli.Syrjinnän <strong>ja</strong> rasismin toteennäyttäminen ensimmäisen sukupolven kohdalla on vaikeaa,kun heillä on puutetta esimerkiksi kielitaidossa <strong>ja</strong> yhteiskunnan toimintatapojentuntemuksessa. Suomessa syntyneiden, Suomen kansalaisten <strong>ja</strong> täällä koulunsa käyneidennuorten siirtyessä työelämään pal<strong>ja</strong>stuu, kuinka syrjiviä työmarkkinat Suomessa ovat.(Forsander 2001, 37.) Pyritäänkö silloinkin selittämään ”etnisten vähemmistöjen”työllistymisongelmia yksilöiden ongelmana, kulttuurin erilaisuutena <strong>ja</strong> nuorten naistensopeutumisongelmina sen si<strong>ja</strong>an, että kohdistettaisiin katse yhteiskunnan eriarvoistaviin,syrjiviin <strong>ja</strong> rasistisiin rakenteisiin. Heidän pääsyyn koulutuksiin <strong>ja</strong> työelämään onpanostettava, jotta heikon työmarkkina-aseman periytyvyys voitaisiin ehkäistä.
Change language