48Aramin kanssa heitimme huulta paljonkin välitunneilla, mutta haastattelutilanne muuttihänet lähes mykäksi mikä yllätti minut täysin. Va<strong>ja</strong>an kymmenen minuutin lyhytsanaisen<strong>ja</strong> vaivaantuneen keskustelun jälkeen suljin nauhurin, minkä jälkeen Aram näytti siltäkuin olisi hengittänyt ensimmäistä kertaa koko haastattelun aikana. Poika nousituolistaan, puhalteli <strong>ja</strong> tuhisi poistuessaan haastattelutilasta.Opettajien pyytäminen haastatteluihin tuntui vaikeammalta, sillä minulle oli kerrottu, ettähe olivat kiireisiä <strong>ja</strong> väsyneitä lukuvuoden päättyessä. Toteutin kaksi opetta<strong>ja</strong>haastatteluakenttä<strong>ja</strong>kson aikana <strong>ja</strong> kolme seuraavana syksynä, kun <strong>tutkimus</strong>luokan oppilaat olivat josiirtyneet <strong>ja</strong>tkokoulutukseen, työelämään tai jonnekin muualle. Koska haastattelemianiopettajia on siis vain neljä, en ole antanut heille pseudonyymejä eli peitenimiä, vaanpuhun yleisesti opettajista <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>puheesta (ks. myös Palmu 2003; 2007, 149).Opettajien haastattelujen kesto vaihteli puolesta tunnista puoleentoista. Yhden opetta<strong>ja</strong>nhaastattelun jouduin tekemään kahteen kertaan, sillä ensimmäisen haastattelun äänitysepäonnistui. Kirjoitin kuitenkin tuosta haastattelusta muistiinpanot, joita olen käyttänytanalyysissa. Opetta<strong>ja</strong>haastatteluissa keskustelimme lähinnä monikulttuurisuudesta <strong>ja</strong>maahanmuutta<strong>ja</strong>-opetuksesta, mutta myös heidän taustastaan opettajina. Opetta<strong>ja</strong>tpuhuivat haastatteluissa avoimesti <strong>ja</strong> omakohtaisesti, yhteisestä kontekstistamme käsin.Kun keskustelimme esimerkiksi maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksesta, saattoivat he viitata siihen,mitä olin mahdollisesti nähnyt, kuullut tai kokenut koulussa ollessani. Yhdessä koetuistaasioista puhuminen on tyypillistä nimenomaan etnografiselle haastattelulle (Palmu 2003;Tolonen & Palmu 2007; Mietola 2007, 167).Luen <strong>tutkimus</strong>aineistooni kuuluvaksi myös maahanmuuttajuutta, monikulttuurisuutta <strong>ja</strong>rasismia käsittelevät dokumentit, tilastot, seminaarit, luennot, televisio-ohjelmat, elokuvat<strong>ja</strong> lehtiartikkelit, joita luin, katsoin, kuuntelin <strong>ja</strong> keräsin <strong>tutkimus</strong>prosessini aikana (ks.myös Hakala 2007). Tämän aineiston avulla kontekstualisoin kenttäaineistoni laajempaanyhteiskunnassa käytävään keskusteluun tutkimistani ilmiöistä. Tulkitsen ne tietyssä a<strong>ja</strong>ssa<strong>ja</strong> paikassa tuotettuina kulttuurisina teksteinä <strong>ja</strong> tuotteina, jotka tuottavat omalta osaltaansuomalaista monikulttuurisuutta <strong>ja</strong> rasismia. (ks. myös Jokinen, Juhila & Suoninen 1993,18.) Opetussuunnitelmiin <strong>ja</strong> muihin koulutuspoliittisiin maahanmuuttajuutta käsitteleviin
49asiakirjoihin tutustuminen auttoi hahmottamaan sitä koulutuspoliittista ilmastoa, jossamaahanmuutta<strong>ja</strong>opetusta toteutetaan <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaita paikannetaan. Koulutlaativat opetussuunnitelmansa valtakunnallisten asiakirjojen poh<strong>ja</strong>lta. Siten se, mitenesimerkiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2004) määritelläänmaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilas tai monikulttuurisuus, liukuu myös koulussa käytettyynpuhetapaan.4.5 Analyysi eli etnografinen kirjoittaminenAnalyysissa lähdin liikkeelle tietyistä kentän tapahtumista eli episodeista, a<strong>ja</strong>llisesti <strong>ja</strong>paikallisesti ra<strong>ja</strong>tuista yhtenäisistä tapahtumakuluista, joissa on tietty osallistu<strong>ja</strong>kokoonpano.Analysoimani episodit koostuivat tapahtumien kuvailusta sellaisena kuin nenäin sekä osallistujien repliikeistä. (Strandell 1994, 44.) Episodimaisuus on olluttyypillistä monille kouluetnografioille (esim. Lappalainen 2006a; Gordon, Holland &Lahelma 2000; Palmu 2003). Luettuani aineistoani tietyt episodit ikään kuin nousivatesiin merkityksellisinä <strong>tutkimus</strong>kysymysteni kannalta. Ryhdyin lukemaan näitä episode<strong>ja</strong><strong>ja</strong> muita kir<strong>ja</strong>amiani havainto<strong>ja</strong> analyyttisesti (Palmu 2003, 37–38), tutkimuksenikeskeisten käsitteiden kautta. Pohdin samalla miten <strong>ja</strong> millaisena esimerkiksimaahanmuuttajuus tuli aineistossani esiin. Analyyttista luentaa seurasi käsitteellinenluenta, jolloin luin kenttämuistiinpanojeni rinnalla haastattelulitterointe<strong>ja</strong> etsienyhtymäkohtia <strong>ja</strong> eroavaisuuksia muodostaen kokonaisuuksia tietyistä teemoista.Havaintoni koulusta vaikuttivat tapaani lukea haastatteluaineistoa. Havaintoni saivatminut kiinnittämään huomiota esimerkiksi tapoihin joilla maahanmuuttajuudestapuhuttiin <strong>ja</strong> miettimään uudelleen puheen suhdetta koulun ”todellisuuteen”. (ks. Mietola2007, 168). Haastattelut siis täydentävät tutki<strong>ja</strong>n havainto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> päinvastoin. Haastattelujen<strong>ja</strong> havaintojen vuoropuhelussa mahdollistuu moniulotteisemman kuvan rakentuminenkoulun arjesta (Mietola 2007, 175).Aineiston ra<strong>ja</strong>aminen on keskeinen <strong>ja</strong> haastava kysymys, sillä ongelmana on useinaineiston laajuus. Koin aineiston useat lukukerrat hyödyllisinä <strong>ja</strong> valaisevina. Aineistoon
- Page 5: 5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9: 8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11: 102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13: 12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15: 14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17: 16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19: 18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21: 20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23: 22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25: 24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27: 26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81: 80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99:
98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101:
100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103:
102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105:
104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107:
106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109:
108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111:
110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113:
112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115:
114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117:
116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119:
118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121:
120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123:
122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125:
124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127:
126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
Change language