Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
89äkkijyrkkä leimatun identiteetin kieltäminen, vaan se oli pikemminkin hienovaraistaneuvottelua <strong>ja</strong> ironisointia, jossa hän kyseenalaisti vakiintuneita kategorisointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>viritteli vaihtoehtoisia subjektiviteettejä. ”Sisäpiiriläiset” näyttivät käyttävän sanaapakolainen <strong>ja</strong> ulkomaalainen kollektiivisen rodullistetun subjektiviteetin ilmaisi<strong>ja</strong>na (vrt.nigga, ks. Rastas 2007b). Korostankin, että siitä huolimatta, että Aram kutsui itseään <strong>ja</strong>muita maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia nuoria pakolaisiksi, <strong>ja</strong> nämä tuntuivat hyväksyvänkinsen, ei tarkoita, ettei sana voisi haavoittaa. Pakolaisuus, kuten maahanmuuttajuus, saavathyvin eri merkityksiä riippuen siitä, käytetäänkö niitä vastarinnan <strong>ja</strong> kollektiivisensubjektiviteetin tunnustamisen välineenä kuvaamaan vähemmistön asemaa rasisminmuokkaamissa yhteiskunnallisissa suhteissa, vai onko se ilmaus, jonka avullavaltaapitävät osoittavat joidenkin ihmisten paikan yhteiskunnan hierarkioissa. Mirjetaesimerkiksi ilmaisi pakolainen sanan <strong>ja</strong> nimittelyn kaksi<strong>ja</strong>koisuuden seuraavasti:Mirjeta: (…) En mä silti haluais, et mua kutsutaan pakolaiseks.Tuuli: mmMirjeta: Enkä kalkkunaks, kun albanialaisia kutsutaan kalkkunaks <strong>ja</strong> kebabilaisii eiku arabialaisiakutsutaan kebabiks <strong>ja</strong> suomalaisii kutsutaan – olikse valkonaama tai jotain. Näiden nuorten sano<strong>ja</strong>.Tuuli: Ketkä niitä käyttää?Mirjeta: No kaikki nää nuoret. Heti kun näkee jossain, niin saattaa varmaan sanoo kalkkuna,kebabi tai jotain.Vastapuheen kautta pakolaisuus sai siis muitakin merkityksiä. Aramin pakolaispuheessatuli esiin pakolaisuuden leimaavuus <strong>ja</strong> ”sisäpiiriläisten” tietoisuus pakolaisuuteenkiinnitetyistä negatiivisista merkityksistä, näyttäytyi se kerronnassa myös positiivisena,pakolaisiksi nimettyjä yhdistävänä tekijänä. (ks. myös Mietola 2007.)Aram puhui vastapuhetta, mutta onnistuiko hän purkamaan pakolaisuuteen liitettyjänegatiivisia <strong>ja</strong> yleistäviä käsityksiä sekä haastamaan jyrkkää erontekoa suomalaisten <strong>ja</strong>pakolaistan välillä? (ks. myös Mietola 2007, 175). Onko pakolaispuhe näin käytettynä,uudessa merkityksessään, harmitonta? Voiko Aram <strong>ja</strong> muut ”sisäpiiriläiset” luottaasiihen, että muutkin kuin pakolaisiksi tai maahanmuuttajiksi <strong>nimetyt</strong> ymmärtävät senvastapuheena. Tiedotusvälineet ylläpitävät representaatiota pakolaisista riippuvaisina <strong>ja</strong>
Change language