12.07.2015 Views

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

71omaa äidinkieltään joka saattaa olla joku paikallinen murre Filippiineillä tai joku afrikkalainenmurre mahdollisesti.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaksi määrittyvät siis kaikki ne, joiden äidinkieli tai ”oman äidinäidinkieli” on jokin muu kuin suomi. Opetta<strong>ja</strong>n puheessa korostui a<strong>ja</strong>tus siitä, ettämaahanmuutta<strong>ja</strong>opetus ei ole oppilaalle velvoite, vaan ennemminkin mahdollisuus: ”kukapääsee”, ”sitten se on mahdollista”, ”sillon heil on mahdollisuus saada” maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksenresursse<strong>ja</strong>, kuten suomen kielen tukiopetusta <strong>ja</strong> oman äidinkielen opetusta.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status” tuli puhutuksi etuoikeutena saada tiettyjäerityispalvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tukea. Erityispalvelu<strong>ja</strong> voitiin tarjota kuitenkin vain niille, joilla olimaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status”, joten määrittely tehtiin myös resurssien nimissä.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaki määrittely tuli puhutuksi itsestään selvyytenä, jotta näilläoppilailla olisi mahdollisuus ”menestyä tämmösessä normaalissa yleisopetuksenluokassa”. Opetta<strong>ja</strong> ei ryhtynyt problematisoimaan sitä, ”et vaikka he käytännössä ovatniinkun ihan ihan suomalaisia” <strong>ja</strong> ”Suomen kansalaisia, Suomessa syntyneitä” oppilaatmääritellään maahanmuuttajiksi – määrittely tapahtui resurssien <strong>ja</strong> erityispalvelujennimissä. Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan saamat erityispalvelut olivat etu, yksilöllisemmänopetuksen mahdollista<strong>ja</strong>, jolloin maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status” näyttäytyipositiivisena, tai ainakin neutraalina. Tässä puhetavassa nimeämisen toinen puoli – sentoiseuttava luonne <strong>ja</strong> sopimattomuus niiden kohdalla, jotka ovat ”ihan ihan suomalaisia”jäi kuitenkin käsittelemättä. Toisen opetta<strong>ja</strong>n haastattelussa tapahtui sen si<strong>ja</strong>an mielestänimerkittävä havahtuminen siitä, mitä nimeämisillä tullaan tehdyksi:Tuuli: (…) tiedäksä siitä prosessista, että kun oppilas tulee kouluun, niin millä perusteella hänetnimetään sitten maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaksi? Onks se äidinkieli vai kansalaisuus vai miten?Opetta<strong>ja</strong>: No sehän on hirveen semmonen epämääräsra<strong>ja</strong>nen käsite, et tarkotaks sä miten valitaan,että hän siirtyy tämmöseen pienryhmään?Tuuli: Joo niin tai siis sillä tavalla, että esimerkiks tässä <strong>tutkimus</strong>luokassa siinähän just puolet,niitä kutsuttiin maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiks <strong>ja</strong> just osallistu suomi kakkoseen.Opetta<strong>ja</strong>: Joo mut heille on tehty erityisopetuspäätös. Elikkä ne ei voi ollamaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaita, joilla ei oo mitään erityisopetuspäätöstä. Suurin osa onkin sellasia.Tuuli: (…) mut siis mä olin X luokalla.Opetta<strong>ja</strong>: Ei kun hetkinen…

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!