70välitunneilla, koulunkäynnin ”vapaammalla” a<strong>ja</strong>lla, vaikka siihen pyrittiin koulunvirallisilla ryhmäjärjestelyillä. Koulun ilmapiiri <strong>ja</strong> sen sisäinen etninen eriytyminen einäyttäytynyt kuitenkaan vihamielisenä (vrt. Keskisalo 2003). Etnisellä taustalla näyttikuitenkin olevan merkitystä nuorten sosiaalisissa kohtaamisissa.Oppilasryhmien selkeä <strong>ja</strong>kautuminen kahteen ryhmään ”suomalaisiin” <strong>ja</strong>”ulkomaalaisiin” palautti mieleeni kulttuurikeskus Caisassa järjestetynkeskustelutilaisuuden <strong>ja</strong> siellä esille tulleen maahanmuuttajuuden määrittelynproblemaattisuuden. Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustalla näytti olevan selkeä merkitys siihen, kenenkanssa koulussa liikutaan <strong>ja</strong> vietetään aikaa, joten halusin perehtyä maahanmuuttajiksinimeämisiin. Koulun asiakirjojen mukaan oppilas määriteltiin maahanmuutta<strong>ja</strong>ksi, joshän puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Näitä oppilaita kutsuttiinasiakirjoissa myös kieli- <strong>ja</strong> kulttuuriryhmien oppilaiksi sekä vieraskielisiksi mukaillenperusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) määrittelyjä. Virallisella tasollamaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaksi nimeäminen tapahtui siis yksinkertaisesti äidinkielenperusteella. Haastattelemani opetta<strong>ja</strong> vahvisti määrittelyn perustuvan nimenomaanäidinkieleen:Tuuli: Miten se tapahtuu tää, et miten maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaks niinku määritellään?Opetta<strong>ja</strong>: No se, se tietysti, heil on erilainen status riippuen siitä, että tota ovatko he pakolaisia,maahanmuuttajia vai sitten tota paluumuuttajia, <strong>ja</strong> tota tää kieliresurssi niin se annetaan niin kunkaikille, jotka on joko paluumuuttajia tai maahanmuuttajia tai pakolaisia. Ja se, et kuka pääseetänne maahanmuuttajien pienryhmään, niin se riippuu tietysti sen oppilaan kielitaidosta myöskin,et ei siinäkään katsota niinku sitä välttämättä et mikä se status on, mutta että, et siinä arvioidaansen lapsen kyky, mahdollisuudet menestyä tämmösessä normaalissa yleisopetuksen luokassa taisitten se, et tarviiks hän erityistä tukea selviytyäkseen tästä peruskoulun oppimäärästä. (…)Tuuli: Mut et siis meneeks se periaatteessa niinku äidinkielen mukaan?Opetta<strong>ja</strong>: Se menee äidinkielen mukaan joo, et äidinkieli, jos on äidinkieleks merkitty virallisissapapereissa joku muu kuin suomi tai ruotsi niin sitten se on mahdollista. (…) et onhan meilsellasiakin oppilaita, jotka on siis Suomen kansalaisia, Suomessa syntyneitä, mutta joidenkajompikumpi vanhempi on jostakin muusta maasta, useimmiten äiti on jostain muusta maasta, <strong>ja</strong>heidän äidinkielekseensä on merkitty oman äidin äidinkieli. Et vaikka he käytännössä ovat niinkunihan, ihan suomalaisia, mutta puhuvat kotona kuitenkin kahta kieltä niin sillon heil onmahdollisuus saada tätä maahanmuuttajien suomen kielen tukiopetusta. (…) et osaa vaan sitä
71omaa äidinkieltään joka saattaa olla joku paikallinen murre Filippiineillä tai joku afrikkalainenmurre mahdollisesti.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaksi määrittyvät siis kaikki ne, joiden äidinkieli tai ”oman äidinäidinkieli” on jokin muu kuin suomi. Opetta<strong>ja</strong>n puheessa korostui a<strong>ja</strong>tus siitä, ettämaahanmuutta<strong>ja</strong>opetus ei ole oppilaalle velvoite, vaan ennemminkin mahdollisuus: ”kukapääsee”, ”sitten se on mahdollista”, ”sillon heil on mahdollisuus saada” maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksenresursse<strong>ja</strong>, kuten suomen kielen tukiopetusta <strong>ja</strong> oman äidinkielen opetusta.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status” tuli puhutuksi etuoikeutena saada tiettyjäerityispalvelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tukea. Erityispalvelu<strong>ja</strong> voitiin tarjota kuitenkin vain niille, joilla olimaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status”, joten määrittely tehtiin myös resurssien nimissä.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaki määrittely tuli puhutuksi itsestään selvyytenä, jotta näilläoppilailla olisi mahdollisuus ”menestyä tämmösessä normaalissa yleisopetuksenluokassa”. Opetta<strong>ja</strong> ei ryhtynyt problematisoimaan sitä, ”et vaikka he käytännössä ovatniinkun ihan ihan suomalaisia” <strong>ja</strong> ”Suomen kansalaisia, Suomessa syntyneitä” oppilaatmääritellään maahanmuuttajiksi – määrittely tapahtui resurssien <strong>ja</strong> erityispalvelujennimissä. Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan saamat erityispalvelut olivat etu, yksilöllisemmänopetuksen mahdollista<strong>ja</strong>, jolloin maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaan ”status” näyttäytyipositiivisena, tai ainakin neutraalina. Tässä puhetavassa nimeämisen toinen puoli – sentoiseuttava luonne <strong>ja</strong> sopimattomuus niiden kohdalla, jotka ovat ”ihan ihan suomalaisia”jäi kuitenkin käsittelemättä. Toisen opetta<strong>ja</strong>n haastattelussa tapahtui sen si<strong>ja</strong>an mielestänimerkittävä havahtuminen siitä, mitä nimeämisillä tullaan tehdyksi:Tuuli: (…) tiedäksä siitä prosessista, että kun oppilas tulee kouluun, niin millä perusteella hänetnimetään sitten maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaaksi? Onks se äidinkieli vai kansalaisuus vai miten?Opetta<strong>ja</strong>: No sehän on hirveen semmonen epämääräsra<strong>ja</strong>nen käsite, et tarkotaks sä miten valitaan,että hän siirtyy tämmöseen pienryhmään?Tuuli: Joo niin tai siis sillä tavalla, että esimerkiks tässä <strong>tutkimus</strong>luokassa siinähän just puolet,niitä kutsuttiin maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiks <strong>ja</strong> just osallistu suomi kakkoseen.Opetta<strong>ja</strong>: Joo mut heille on tehty erityisopetuspäätös. Elikkä ne ei voi ollamaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaita, joilla ei oo mitään erityisopetuspäätöstä. Suurin osa onkin sellasia.Tuuli: (…) mut siis mä olin X luokalla.Opetta<strong>ja</strong>: Ei kun hetkinen…
- Page 5:
5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9:
8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11:
102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13:
12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15:
14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17:
16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19:
18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21: 20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23: 22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25: 24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27: 26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81: 80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99: 98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101: 100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103: 102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105: 104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107: 106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109: 108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111: 110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113: 112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115: 114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117: 116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119: 118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121:
120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123:
122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125:
124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127:
126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.