Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
61Hyvät tavat kytkeytyivät keskustelussa suomalaisuuteen opetta<strong>ja</strong>n viitatessa nimenomaansuomalaisiin (keskiluokkaisiin) ruokailu- <strong>ja</strong> käytöstapoihin. Keskustelusta jäi puuttumaanpohdinta siitä, miten monenlaisia kulttuurisia käytös- <strong>ja</strong> ruokailutapo<strong>ja</strong> ihmisillä on.Nostamalla haarukalla <strong>ja</strong> veitsellä syömisen oikeaksi ruokailutavaksi opetta<strong>ja</strong> rakensikuvaa siitä, mikä on normaalia, hyvää <strong>ja</strong> oikeaa. Se, että jossakin päin maailmaa syödäänlusikalla, pelkällä haarukalla, sormilla tai puikoilla jäi keskustelun ulkopuolelle siitäkinhuolimatta, että kansainvälisyys- <strong>ja</strong> monikulttuurisuuskasvatus olivat keskeisiä ”teemo<strong>ja</strong>”nimenomaan kotitalouteen kuuluvassa tapakasvatuksessa. Ruokailutavat vaihtelevatkulttuureittain <strong>ja</strong> kansoittain, myös kulttuurien <strong>ja</strong> kansojen sisällä. Ei siis ole yhtä tapaaruokailla oikein. Haarukalla <strong>ja</strong> veitsellä syöminen tulivat kuitenkin puhutuiksi normina,josta poikkeamisesta ei edes keskusteltu. Hyvät tavat on tavoite, jota kukaan tuskinvastustaa, mutta tapojen kasvatuksessa tulisi tuoda esille tapakulttuurien moninaisuus <strong>ja</strong>olla tietoinen siitä, millaisia itsestään selviä olettamuksia suomalaiset käytöstavat helpostituovat mukanaan (ks. myös Gordon & Lahelma 1998, 274–275).Tapakasvatusta toteutettiin koulussa virallisen opetussuunnitelman rinnalla myösepävirallisen ”ruumiin opetussuunnitelman” (Lesko 1988) kautta. Sen tarkoituksena oliopettaa nuorille, erityisesti tytöille hyvän käytöksen <strong>ja</strong> ulkonäön ra<strong>ja</strong>t. Islaminuskoistentyttöjen huivinkäyttö, <strong>ja</strong> somalialaistaustaisten tyttöjen pukeutuminen yleisemminkin,kiinnitti huomiota opettajien taholta. Huomiota oli kiinnitetty yhtäältä joidenkin tyttöjenliian peittäviin vaatteisiin <strong>ja</strong> huiveihin, toisaalta siihen, että jotkut tytöt pukeutuivat liianavoimesti. Välttääkseen arvostelevaa huomiota tyttöjen tuli siis välttää sekä liianpeittävää että liian pal<strong>ja</strong>stavaa pukeutumista. Liiallisuus suuntaan tai toiseen johtiihmettelyyn, jopa halveksuntaan. Se, mikä tulkittiin liialliseksi, määrittyi kuitenkinhegemonisen suomalaisuuden positiosta käsin. Tilanne näytti toivottamaltaislaminuskoisten tyttöjen näkökulmasta: pukeutuivat he sitten niin tai näin, tekivät he senjoka tapauksessa jollakin tapaa väärin suhteessa kulttuurisesti hyväksyttäväänsuomalaiseen tyttöyteen.Niin sanotuissa länsimaissa islaminuskoisten tyttöjen ”ongelmat” kouluissa ovat olleetilmeisimpiä juuri kiistoissa heidän pukeutumisestaan <strong>ja</strong> erityisesti huivin käytöstään (ks.
Change language