Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
13ehkäisyyn. Syrjäytymisen uhkatekijöiksi nähdään esimerkiksi Helsingin kaupunginkotouttamisohjelmassa (1998) maahanmuuttajien syrjäytyminen työttömyydenvaikutuksesta, alueellinen segregaatio, toisen polven maahanmuuttajien heikko suomentai ruotsin kielen taito sekä kantaväestön suvaitsemattomuus ulkomaalaisia kohtaan.Vaikka maahanmuuttajien ”tuomaa” monikulttuurisuutta on pidetty yhteiskunnallisissakeskusteluissa suomalaista yhteiskuntaa rikastuttavana tekijänä, maahanmuutta<strong>ja</strong>tlöytyvät usein myös niistä sosiaalisen järjestyksen murtumakohdista, joista yhteiskunnanongelmat viestittävät. Maahanmuutta<strong>ja</strong> esitetään hallinnollisessa puheessa useinriskiyksilönä, joka syrjäytyneenä muuttuu ongelmalliseksi <strong>ja</strong> vaaralliseksi. (ks. esim.Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002, 10; Mervola 2005, 33.) Pelot tulevatkuitenkin ”assosioiduiksi enemmän joihinkin ruumiisiin kuin joihinkin toisiin” (Ahmed2003, 208). Vain tiettyjen maahanmuutta<strong>ja</strong>ryhmien edusta<strong>ja</strong>t valikoituvat riskiyksilöiksi(Mervola 2005, 33; ks. myös Hautaniemi 2004, 117–138).Maahanmuuttajuuden marginaalisen position tarkastelu sijoittuu monikulttuurisuuttakoskevan problematiikan ytimeen. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan julkilausuttunalähtökohtana on maahan muuttavien integroiminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa.Tavoitteeksi on siis kir<strong>ja</strong>ttu, että ne, jotka asettuvat asumaan Suomeen pysyvästi,saavuttavat lopulta tasavertaisen suomalaisen yhteiskunnan jäsenyyden. (ks. esim. HMO2006; OPH 2005, 3; OPM 2007b, 14.) Maahanmuutta<strong>ja</strong>n paikalta pitäisi siis ollamaahanmuuttopoliittisten lin<strong>ja</strong>usten mukaan mahdollista siirtyä suomalaisen paikalle,marginaalista kohden keskusta.Kansainväliset sopimukset <strong>ja</strong> kansainvälisessä yhteistyössä sovitut lin<strong>ja</strong>ukset sekäkansallinen lainsäädäntö <strong>ja</strong> kansalliset lin<strong>ja</strong>ukset vaikuttavat Suomessa koulutuksenjärjestämiseen kaikilla koulutusasteilla (OPM 2007b, 11). Suomenmaahanmuuttopolitiikan tavoitteisiin kir<strong>ja</strong>tut tasa-arvo, suvaitsevaisuus <strong>ja</strong> kulttuurinenmoniarvoisuus sekä perusopetuksen arvopoh<strong>ja</strong>ksi määritellyt ihmisoikeudet, tasa-arvo,demokratia <strong>ja</strong> monikulttuurisuuden hyväksyminen ovat suuntaa-antavia kaikellekoulutuksessa tehtävälle työlle (POPS 2004, 14; ks. myös Matinheikki-Kokko 1997, 9).Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten oppilaiden määrän kasvamisen on a<strong>ja</strong>teltu lisäävän koulujen
Change language