114Tunsin oman <strong>tutkimus</strong>prosessini aikana muun muassa pelkoa, syyllisyyttä, jopa inhoa.Esimerkiksi rasismia havaitessani tai siitä minulle puhuttaessa koin jälkeenpäinsyyllisyyden tunteita siitä, että yhtäältä saatoin leimata puhu<strong>ja</strong>n rasistiksi tai siitä, ettenreagoinut voimakkaammin <strong>ja</strong> osoittanut selkeästi, että tilanteessa oli toimittu mielestäniväärin. Syyllisyys liittyy tutki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tutkittavien väliseen valtaeroon <strong>ja</strong> saattaa liittyäpelkoon salaisuuksien pal<strong>ja</strong>stamisesta tai tutkittavien loukkaamisesta. Pelkäsinesimerkiksi <strong>tutkimus</strong>kouluni pal<strong>ja</strong>stumista jopa niin, että koulu siirtyi kenttä<strong>ja</strong>ksonauniini.Näin unta luokasta. Unessa myöhästyin koulusta. Kun saavuin Mari Käyhkö lopetteli juuriesitystään auditorioissa. Mietin, mitä Mari oli sanonut koulutusvalinnoista <strong>ja</strong> oliko Mirjetatajunnut, että myös hän voi hakea lukioon. Moikkasin nopeasti Käyhköä. Myös Anna Kuuteri[kasvatustieteen laitoksen koordinaattori] oli auditorioissa kuuntelemassa <strong>ja</strong> ihmetteli miksi minäolin koulussa. Purskahdin itkuun, koska jouduin pal<strong>ja</strong>stamaan, että tein koulussa gradua <strong>ja</strong> nytkoulun anonymiteetti oli mennyttä.Pelko liittyy Ruthellen Josselssonin (2004, 304) mukaan toisten elämästä kirjoittamiseen.Nämä kaikki tunteet osoittavat, että tutki<strong>ja</strong> kunnioittaa tutkittaviaan – syyllisyys suo<strong>ja</strong>atutki<strong>ja</strong>a menemästä liian pitkälle. Tutki<strong>ja</strong>n syyllisyyttä on lähestytty myös toisesta, ero<strong>ja</strong>painottavasta näkökulmasta. Niin sanotun ”valkoinen syyllisyyden” lamautti myös omaa<strong>tutkimus</strong>tani, kun välillä tuntui, etten voi tehdä mitään, kun joka tapauksessa tulenuusintaneeksi rodullistettu<strong>ja</strong> hierarkioita (ks. Weedon 1999, 155). ”Valkoista pelkoa” onkuitenkin luonnehdittu myös emotionaaliseksi <strong>ja</strong> ei-teoreettiseksi paikaksi, joka voisi ollaantirasistisen työn lähtökohta (emt., 176). Sara Ahmedin (2004b) mukaan tutki<strong>ja</strong>n onkuitenkin varottava, ettei hän kaikessa ”valkoisuudessaan” tule tuottaneeksi vain itsensäuudelleen eikä toimi sellaisen performatiivin tavoin, joka todella tekee asioita, muuttaavaltasuhteita <strong>ja</strong> vaikuttaa ihmisten konkreettiseen elämään. Gayatri Chakravorty Spivak(1993; 1996) ei halua pitää tietoteoreettisena lähtökohtana sitä, että vain esimerkiksialistettuun ryhmään kuuluva nainen voisi tuntea toisen alistetun naisen, koska tällaisessaväittämässä tiedon mahdollisuus perustuu identiteettiin, samuuden merkityksessä.Tutki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tutkittavan kohtaaminen on mahdollista tietyin ehdoin, mutta suhteeseen
115sisältyvästä vallasta ei voi luopua. Emme voi tietää miltä toisesta tuntuu, mutta voimmeolla avoimia sille, mitä emme tiedä emmekä ymmärrä (Ahmed 2002, 24).8.2 Nimeämisen (valta)politiikkaaKoulujen monikulttuurisuudelle <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksen käytännöille on tyypillistä,että ne ovat muiden kuin maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten suunnittelemia <strong>ja</strong> määrittelemiä.Lisäksi vain harvat opetta<strong>ja</strong>t ovat itse maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia. Se, ettämaahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset ihmiset eivät pääse vaikuttamaan maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksensisältöihin <strong>ja</strong> menetelmiin johtaa helposti siihen, että kentällä toteutettava työ onkokonaan suomalaisten hallinnoimaa. Samalla suomalaiset määrittelevät, mitkäkysymykset maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksessa ovat tärkeitä <strong>ja</strong> mihin opetuksessa tuleekeskittyä. (vrt. Honkasalo & Souto 2007.)Vallitseva puhetavat rasismista muodostavat kulttuurisen tulkintaresurssin – eräänlaisen“tarinatavaratalon” – josta rasismia kohdanneet hakevat välineitä, mallitarinoita <strong>ja</strong> sano<strong>ja</strong><strong>ja</strong> niihin kiinnittyviä merkityksiä puhuessaan kokemuksistaan. Vallitsevat puhetavatraamittavat kulttuurisessa marginaalissa elävien ihmisten tapaa jäsentää omiakokemuksiaan samalla rajoittaen mahdollisuuksia puhua niistä. Vallitsevissapuhetavoissa rasismiksi, johon saa reagoida, määrittyy tavallisesti vain tietoinen <strong>ja</strong>tarkoituksellinen väkivalta. Kuitenkin rasismi, jota monet ihmiset – esimerkiksitutkimukseni nuoret – joutuvat päivittäin kohtaamaan, ei aina ole väkivaltaista. Josrasismista puhutaan koulussa <strong>ja</strong> yhteiskunnassa laajemminkin vain väkivaltana, jäljellejää paljon sellaista rasismia, josta ei osata puhua. Tällöin rasismia kokeneet ihmisetsuljetaan todellisuuteen, jossa vaikeita kokemuksia ei voida eikä osata <strong>ja</strong>kaa, vaan ne onkäsiteltävä yksin. (Rastas 2007a, 34.)Rasismintutkimuksen kentällä elää <strong>ja</strong>tkuvasti kiisto<strong>ja</strong> siitä, mitä käsitteitä tutkimuksissatulisi käyttää. Ei siis ole ihme, ettei kentällä ole yhteisymmärrystä siitä, mitä rasismillatarkoitetaan, kun <strong>tutkimus</strong>kenttäkään ei oikein aina tiedä, miten näistä asioista pitäisi
- Page 5:
5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9:
8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11:
102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13:
12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15:
14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17:
16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19:
18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21:
20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23:
22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25:
24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27:
26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29:
28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31:
30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33:
32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35:
34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37:
36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39:
384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41:
40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43:
42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45:
44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47:
46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49:
48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51:
50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53:
52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55:
54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57:
565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59:
58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61:
60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63:
62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81: 80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99: 98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101: 100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103: 102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105: 104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107: 106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109: 108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111: 110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113: 112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 116 and 117: 116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119: 118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121: 120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123: 122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125: 124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127: 126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129: 128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131: 130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133: 132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135: 134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137: 136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139: 138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.