12.07.2015 Views

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

115sisältyvästä vallasta ei voi luopua. Emme voi tietää miltä toisesta tuntuu, mutta voimmeolla avoimia sille, mitä emme tiedä emmekä ymmärrä (Ahmed 2002, 24).8.2 Nimeämisen (valta)politiikkaaKoulujen monikulttuurisuudelle <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksen käytännöille on tyypillistä,että ne ovat muiden kuin maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten suunnittelemia <strong>ja</strong> määrittelemiä.Lisäksi vain harvat opetta<strong>ja</strong>t ovat itse maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia. Se, ettämaahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset ihmiset eivät pääse vaikuttamaan maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksensisältöihin <strong>ja</strong> menetelmiin johtaa helposti siihen, että kentällä toteutettava työ onkokonaan suomalaisten hallinnoimaa. Samalla suomalaiset määrittelevät, mitkäkysymykset maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksessa ovat tärkeitä <strong>ja</strong> mihin opetuksessa tuleekeskittyä. (vrt. Honkasalo & Souto 2007.)Vallitseva puhetavat rasismista muodostavat kulttuurisen tulkintaresurssin – eräänlaisen“tarinatavaratalon” – josta rasismia kohdanneet hakevat välineitä, mallitarinoita <strong>ja</strong> sano<strong>ja</strong><strong>ja</strong> niihin kiinnittyviä merkityksiä puhuessaan kokemuksistaan. Vallitsevat puhetavatraamittavat kulttuurisessa marginaalissa elävien ihmisten tapaa jäsentää omiakokemuksiaan samalla rajoittaen mahdollisuuksia puhua niistä. Vallitsevissapuhetavoissa rasismiksi, johon saa reagoida, määrittyy tavallisesti vain tietoinen <strong>ja</strong>tarkoituksellinen väkivalta. Kuitenkin rasismi, jota monet ihmiset – esimerkiksitutkimukseni nuoret – joutuvat päivittäin kohtaamaan, ei aina ole väkivaltaista. Josrasismista puhutaan koulussa <strong>ja</strong> yhteiskunnassa laajemminkin vain väkivaltana, jäljellejää paljon sellaista rasismia, josta ei osata puhua. Tällöin rasismia kokeneet ihmisetsuljetaan todellisuuteen, jossa vaikeita kokemuksia ei voida eikä osata <strong>ja</strong>kaa, vaan ne onkäsiteltävä yksin. (Rastas 2007a, 34.)Rasismintutkimuksen kentällä elää <strong>ja</strong>tkuvasti kiisto<strong>ja</strong> siitä, mitä käsitteitä tutkimuksissatulisi käyttää. Ei siis ole ihme, ettei kentällä ole yhteisymmärrystä siitä, mitä rasismillatarkoitetaan, kun <strong>tutkimus</strong>kenttäkään ei oikein aina tiedä, miten näistä asioista pitäisi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!