Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

93Amina ja Maryam rakensivat kollektiivista subjektiviteettiaan mustaihoisuuden kautta.Niin sanottu musta nuorisokulttuuri näyttäytyi heille merkityksellisenä samastumisenmuotona. Vastastrategiana rasistisille ja rodullistaville puheille mustista ja ”neekereistä”(ks. luku 6.1) tytöt tuottivat erilaisia tapoja positiivisesta mustasta subjektiviteetista (ks.Gilroy 1993; Brah 1996). Musta populaari hiphop -kulttuuri (ks. esim. Gilroy 1997; Clay2003; Weekes 2004) näytti tarjoavan Aminalle ja Maryamille mahdollisuuden ollapositiivisesti mustaihoinen. Mustaihoisuus oli muodostunut tytöille positiiviseksierottautumiseksi. He käänsivät mustaihoisuuden edukseen ja omakseen, se oli jäsenyyttä,jonka ehdot päätettiin itse.Ryhmätyön valmistelua. Oppilaat miettivät millaista musiikkia esityksen taustalla soitetaan. Kaisalaittaa soimaan rockia. ”Ihan salettiin suomalaista!” Maryam huutaa toiselta puolen luokkaa jajuoksee stereoiden luo ja vaihtaa levyn hetken päästä R&B/hiphopiin. Amina tulee Maryamin luoja tytöt alkavat nauraa ja tanssia. ”Tää on energistä! Me mustat tykätään.”Musta diasporinen subjektivititeetti oli lähellä nimenomaan hiphop ja RnB musiikin, jaerityisesti tyttöjen ihailemien tummaihoisten amerikkalaisten naisartistien Beyoncén jaAlicia Keysin kautta. Molemmat tytöt esimerkiksi jäljittelivät Alicia Keysin tapaapukeutua ja sitoa huivi päähän. Hiphop-kulttuurin on tulkittu havainnollistavan mustiennuorten toimijuutta toimiessaan eräänlaisena kulttuurisena pääomana monille nuorille.Hiphop-kulttuurin musiikki ja vaatteet olivat positiivisen erottautumisen symbolejamonien ”maahanmuuttajien”, erityisesti somalialaistaustaisten nuorten keskuudessa.Nämä nuoret pitivät tiiviisti yhtä ja kutsuivat toisiaan ”sompuiksi” (vrt. Keskisalo 2003,136–137). Mustaihoisuudesta näytti tulleen keskeinen osa heidän elämäänsä. Se eikuitenkaan merkinnyt pelkästään ulkopuolisuutta suhteessa ”valkoiseen maisemaan”vaan myös yhteisyyttä muiden ”erilaisten” kanssa. Amina ja Maryam korostivatsomalialaistaustaisten arkista yhteisöllisyyttä: kaveruutta, ystävyyttä ja yhteistäpuolustautumista esimerkiksi rasismin edessä. Yhteisöllisyydestä oli tullut vastareaktioulossulkemiselle ja ulkopuolisuudelle sosiaalisesta, kulttuurisesta ja institutionaalisestayhteenkuuluvuudesta. Mustaan hiphop-subjektiviteettiin pääsyä vartioitiin tarkkaan.Esimerkiksi rasistista puhetta tuottaneen suomalaistaustaisen Jaakon yritykset olla ”rap”