Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
15”leimat” (ks. lisää luku 6) tilallistavat merkitsemänsä identiteetin, sijoittavat senalkuperän Suomen rajojen <strong>ja</strong> ”suomalaisuuden piirin” ulkopuolelle (Lepola 2000, 328–372). Käsitteinä ne väittävät, että niillä määritellyt ihmiset eivät kuulu Suomeen taikuuluvat jollakin tavoin vähemmän.”Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilas” on määritelty koulutuspoliittisissa asiakirjoissa eri aikoina <strong>ja</strong>myös tapauskohtaisesti eri tavoin. Useimmiten maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilailla on tarkoitettukaikkia ulkomailla syntyneitä <strong>ja</strong> maahan muuttaneita henkilöitä, joiden äidinkieli on muukuin suomi, ruotsi tai saame. Opetusministeriön uusimmassa maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksenopetta<strong>ja</strong>tarvetta käsittelevässä raportissa (2007b) puhutaan ensimmäistä kertaa pelkänmaahanmuutta<strong>ja</strong>n si<strong>ja</strong>an maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisista henkilöistä. Tällöin myös oppilaita,jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneetmuualla, kutsutaan maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisiksi. (emt., 15.) Perusopetuksenopetussuunnitelman perusteissa (2004) maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaista käytetään nimitystäkieli- <strong>ja</strong> kulttuurivähemmistö, jolloin heihin lasketaan kuuluvaksi myös ne oppilaat, jotkaovat syntyneet Suomessa <strong>ja</strong> ovat Suomen kansalaisia (emt., 32–36). Perusteiden mukaanmaahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaita erottaa toisistaan ”taustat <strong>ja</strong> lähtökohdat, kuten äidinkieli <strong>ja</strong>kulttuuri, maahanmuuton syy <strong>ja</strong> maassaoloaika” (POPS 2004, 36). Kieli- <strong>ja</strong>kulttuurivähemmistöihin määritellään perusteissa myös saamenkieliset, romanikieliset <strong>ja</strong>viittomakieliset, mutta ei ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten jättäminen ”vähemmistö”määrittelyn ulkopuolelle viittaa siihen, että suomenruotsalainen väestö koetaankuuluvaksi hegemoniseen kulttuuriin <strong>ja</strong> ”vähemmistöt” tämän hegemonian ulkopuolelle(ks. myös Lappalainen 2006a, 12; 2006b, 102). Valtaväestö <strong>ja</strong> vähemmistöt käsitelläänopetussuunnitelmassa tavalla, joka tuottaa valtakulttuurin ylivertaisina vähemmistöihinnähden. Valtaväestön lapset <strong>ja</strong> nuoret ovat normaaliuden implisiittisenä mittapuuna,joiden joukossa erot oppimisedellytyksissä nähdään yksilöllisinä eroina. Vähemmistöjäarvioidaan kollektiivina, jolloin oppimisedellytyksiä tarkastellaan vähemmistöryhmänominaispiirteenä, kuten alla oleva esimerkki osoittaa:Suomen tai ruotsin kielen <strong>ja</strong> oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaatukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi(POPS 2004, 36).
Change language