18mukaan maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaille tarjotaan ”mahdollisimman runsaasti tilaisuuksiakuunnella <strong>ja</strong> puhua äidinkieltään koulussa” (OPH 2004, 305). Tavoitteeksi on kir<strong>ja</strong>ttumyös, että maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaat oppisivat ”käyttämään äidinkieltään rohkeasti <strong>ja</strong>luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa <strong>ja</strong> koulun ulkopuolella” (emt.,305). Puheista huolimatta, maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden oman äidinkielen asema koulussaon edelleen varsin heikko. Ensiksikin opetuksenjärjestäjillä ei ole lainsäädännön mukaanvelvollisuutta järjestää oman äidinkielen opetusta, vaan kunnat voivat järjestää sitä niinpäättäessään (OPH 2005, 8). Toiseksi oman äidinkielen opetus ei ole enää osaperuskoulun varsinaista opetussuunnitelmaa, vaan ”perusopetusta täydentävää opetusta”(OPH 2004, 305), josta on liitteenä oleva suositus. Vuoden 1994 opetussuunnitelmanperusteissa maahanmuutta<strong>ja</strong>-oppilaiden oma äidinkieli oli vielä oppimäärän asemassaopetuksessa, mutta uusimmassa, vuoden 2004 perusteissa, se ei ole enää yksi äidinkielen<strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisuuden oppimääristä. Oma äidinkieli katsotaan perusopetusta täydentäväksiopetukseksi <strong>ja</strong> sitä järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin. Oppilaan saamaaarviota omasta äidinkielestään ei merkitä enää lukuvuosi- eikä päättötodistukseen, vaanopetukseen osallistumisesta annetaan erillinen todistus. Tästä johtuen omaa äidinkieltä eioteta enää huomioon esimerkiksi yhteishaussa. (OPH 2004, 305–306; ks. myös Ikonen2007, 46; Lappalainen & Ra<strong>ja</strong>nder 2005, 181.) Kolmanneksi suuri osa oman äidinkielenopettajista toimii tehtävässään vailla muodollista pätevyyttä. Oman äidinkielen opettajilleei ole määritelty kelpoisuusehto<strong>ja</strong>, eikä heitä varten ole omaa kouluttautumisväylää. Vainpieni osa omassa synnyinmaassaan opetta<strong>ja</strong>nkoulutuksen hankkineista on voinutpätevöityä suomalaisen koulun opetta<strong>ja</strong>n tehtäviin. Samanaikaisesti asiakirjoissakorostetaan maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden riittävää suomen tai ruotsin kielen hallintaa <strong>ja</strong>tkoopintoihinpääsyn helpottamiseksi <strong>ja</strong> yhteiskuntaan kotoutumiseksi. (OPM 2004b; 2007b,14.) Painotus näyttäisi siis olevan kuitenkin enemmän suomen kielen oppimisessa, kuinoman äidinkielen kehittämisessä, vaikka vaarana on, että monet oppilaat hylkäävät omanäidinkielen opetuksen kokonaan, jonka opiskelu, ylläpitäminen <strong>ja</strong> kehittäminen auttavatkaikessa muussa oppimisessa (Osmani 2007, 89).Opetushallituksen Maahanmuuttajien koulutus Suomessa (2005) raportissa todetaankoulutuksen antavan maahanmuuttajille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä
19suomalaisessa yhteiskunnassa <strong>ja</strong> kyvyn ylläpitää omaa kulttuuri-identiteettiään. Raportinmukaan maahanmuutta<strong>ja</strong>t oppivat koulutuksen avulla tekemään tietoisia valinto<strong>ja</strong>, jolloinheillä on yhtä hyvät mahdollisuudet koulutukseen kuin suomalaisillakin (OPH 2005, 3;2003, 13). Tällä uusliberalistisella retoriikalla maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset nuoret saadaannäkemään itsensä vapaina, samalla viivalla olevina, sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta <strong>ja</strong>etnisesta taustasta riippumattomina yksilöinä, näennäisesti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa(ks. myös Ball, Maguire & Macrae 2000, 4; Gordon 2005, 115–116). Epäsuoria merkkejäeruskoulutuksen piirissä tapahtuvasta syrjinnästä <strong>ja</strong> epätasa-arvoisuudesta ovat muunmuassa ”maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden” <strong>ja</strong> ”suomalaisten” väliset erot koulumenestyksessä<strong>ja</strong> koulun keskeyttäneiden määrässä, joidenkin etnisten ryhmien yliedustuserityisopetuksessa tai aliedustus perusasteen jälkeiseen koulutukseen hakeutumisessa <strong>ja</strong>pääsyssä (Lepola, Joronen & Aaltonen 2007, 137).Sekä maahanmuuttopoliittiset asiakir<strong>ja</strong>t että uusi kansalaisuuslaki velvoittavat kasvattajia<strong>ja</strong> kouluttajia miettimään, millaiseen kansalaisuuteen <strong>ja</strong> yhteiskunnan jäsenyyteenmaahanmuutta<strong>ja</strong>t kasvavat. Osallisuutta yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla on pidettyvalmistautumisena ”aktiiviseen kansalaisuuteen”, jolloin yhdeksi koulutusjärjestelmänkeskeisimmäksi haasteeksi on asetettu maahanmuuttajien saaminen aktiivisenkansalaisuuden <strong>ja</strong> työvoiman piiriin. (Pitkänen 2005, 3.) Perusopetuksenopetussuunnitelman perusteissa on alusta alkaen korostettu maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaidenoikeutta kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksijäseniksi (Ikonen 2007, 46). Nyt 2000-luvulla maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden koulutuksentavoitteeksi on kir<strong>ja</strong>ttu valmius toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessayhteiskunnassa (OPH 2005, 3; OPM 2007b, 14). Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteissa maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden opetuksen tulee:tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- <strong>ja</strong> kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- <strong>ja</strong>kulttuuriyhteisön aktiiviseksi <strong>ja</strong> tasapainoiseksi jäseneksi (POPS 2004, 36).Tämä opetussuunnitelman lausuma on lin<strong>ja</strong>ssa maahanmuuttopoliittisenkotouttamispolitiikan kanssa, jonka mukaan maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden opetuksen
- Page 5: 5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9: 8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11: 102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13: 12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15: 14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17: 16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 20 and 21: 20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23: 22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25: 24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27: 26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69:
68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71:
70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73:
72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75:
745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77:
766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79:
78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81:
80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83:
82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85:
84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87:
866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89:
88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91:
90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93:
92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95:
94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97:
96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99:
98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101:
100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103:
102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105:
104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107:
106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109:
108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111:
110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113:
112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115:
114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117:
116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119:
118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121:
120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123:
122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125:
124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127:
126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
Change language