Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
916.4 Kollektiivinen rodullistettujen subjektiviteettiKokemuksia erilaisuudesta, rodullistamisesta <strong>ja</strong> rasismista on mahdollista <strong>ja</strong>kaa niidenkanssa, joilla on vastaavia kokemuksia, <strong>ja</strong> jotka eivät itsekään mahdu verenperimääkorostavan etnisyytenä rakentuvan banaalin suomalaisuuden <strong>ja</strong> valkoisen kansalaisuudenpiiriin (Gordon 2001, 28). Kun maahanmuuttajiksi <strong>nimetyt</strong> suljetaan suomalaisuudenulkopuolelle, voivat he alkaa etsiä <strong>ja</strong> tavoitella erilaista, valkoisesta suomalaisuudestapoikkeavaa jäsenyyttä (Rastas 2004). Nimeäminen voi siis tuottaa myössubjektiviteettejä, jotka eivät ole pelkästään alistettujen leimattu<strong>ja</strong> subjekte<strong>ja</strong>. Ne voivatolla myös subjektiviteette<strong>ja</strong>, jotka ”eivät asetu alisteisiksi etuoikeutettuihin kategorioihinnähden” (Juhila 2004, 30–31). Nuorilla näytti olevan tarve tuoda esiin etnisen taustansapositiivisia ulottuvuuksia. Etnisellä taustalla <strong>ja</strong> kuulumisella ulkomaalaisten ”sisäpiiriin”näytti olevan paljon merkityksiä nuorten elämässä. Ne voi siis a<strong>ja</strong>tella myös arvokkaaksipääomaksi (ks. myös Rastas 2007a, 140).<strong>Maahanmuuttajiksi</strong> <strong>nimetyt</strong> oppilaat muokkasivat keskinäisissä vuorovaikutussuhteissaanmonin tavoin yhteisyyttä. Oppilaat näyttivät rakentavan ulossuljettujen keskinäistäsolidaarisuuttaan erityisesti suomi toisena kielenä oppitunneilla. Muistiinpanoihini olenmerkannut vihkon sivuun episodien kuvauksen yhteyteen esimerkiksi huomautuksia”vapautunut tunnelma”, ”hassuttelevat” <strong>ja</strong> ”uusia piirteitä oppilaissa”. Muidenmaahanmuuttajien kanssa oleminen näytti olevan tuttu sosiaalinen paikka. Yhdessäoleminen näytti tuottavan hallinnan <strong>ja</strong> toimijuuden tuntoa verrattuna ainoana ”toisena”olemiseen (ks. myös Mietola tulossa). Esimerkiksi Aminalle oleminen ”mamuluokalla”vapautti suomalaisten katseilta <strong>ja</strong> antoi mahdollisuuden sulautua ”erilaisten” maisemaan(ks. myös Rastas 2002, 7).Amina: Nelosella mä olin mamuluokalla, siel oli kaikkii arabei <strong>ja</strong> tosi kivaa. Sit kutosella mä olinihan hil<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> yksinäinen – mä olin niinku ainoo musta sillä luokalla. Seiskalle tuli sit onneksMaryam.