Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
997 “Maahanmuutta<strong>ja</strong>tytöt” suuntaamassa toisen asteen koulutukseen“Nuorten toimijuutta rajoittavat kulttuuristen, sosiaalisten <strong>ja</strong> taloudellisten järjestystenlisäksi myös ikään kytketyt oikeudet <strong>ja</strong> velvollisuudet” (Gordon 2005, 115). Tarkastelenluvussa 7 millaisia mahdollisuuksia <strong>ja</strong> rajoituksia ”maahanmuutta<strong>ja</strong>tytöillä” on heidänrakentaessaan tulevaisuuksiaan. Edellytykset toimia eriytyvät sosiaalisesti <strong>ja</strong>kulttuurisesti, jolloin jotkut positiot tarjoavat enemmän resursse<strong>ja</strong> toimijuuteen kuintoiset. Uusliberalismin korostaessa yksilön mahdollisuuksia on tärkeää analysoida sitä,miten nämä mahdollisuudet eriytyvät <strong>ja</strong> mitä vaatimuksia ne asettavatmaahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisille nuorille naisille. Yhteiskuntaluokkaan, etnisyyteen,kulttuuriin <strong>ja</strong> sukupuoleen liittyvät järjestykset sekä tarjoavat mahdollisuuksia ettäasettavat rajoituksia (Gordon 2005, 116; ks. myös Brah 1993; 1996; Ahmad 2001; Mirza1992). Jäljitän toimijuutta tyttöjen omista perspektiiveistä <strong>ja</strong> tarkastelen millaisistamahdollisuuksista <strong>ja</strong> rajoituksista he puhuvat keskustellessaan kanssani siirtymistäänperuskoulusta toisen asteen koulutukseen. Olen joutunut analyysissanitasapainottelemaan jännitteisessä ristipaineessa, kun en ole halunnut häivyttää nuortentoimijuutta, mutta en myöskään unohtaa sosiaalisten järjestysten merkitystämahdollisuuksille <strong>ja</strong> rajoituksille siirtymissä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen <strong>ja</strong>aikuisuuteen (Gordon 2005, 123).7.1 Merkityksellinen siirtymä toisen asteen koulutukseenSamalla kun uusliberalismissa korostetaan yksilön mahdollisuuksia <strong>ja</strong> vastuuta,uuskonservatiivisessa politiikassa painotetaan traditionaalisia järjestyksiä (Gordon &Lahelma 2002; Gordon 2005, 123). Korostamalla sosiaalisen liikkuvuudenmahdollisuutta, nuoret saadaan a<strong>ja</strong>ttelemaan, että he voivat oman toimijuutensa kauttasaavuttaa sen yhteiskunnallisen paikan, jonka he haluavat. Yhtenäisen peruskoulunjälkeen tapahtuu merkityksellinen koulutuksen eriytyminen akateemisestiorientoituneeseen lukiokoulutukseen <strong>ja</strong> työelämään suuntautuneeseen ammatilliseen
Change language