Abstraktit - Oulu

More documents

Recommendations

Info

84. 3-VUOTIAIDEN KIELELLISET TAIDOT –TYÖPAJA työpajan puheenjohtajat: Tuula Savinainen-Makkonen (Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos) Sari Kunnari (Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos) työpajan alustukset: Reili Argus (Tallinn University) Pauli Brattico & Taija Saikkonen (Helsingin yliopisto, Psykologian laitos) Sari Kunnari (Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos) Pia Päiviö (Turun yliopisto, Suomen kieli) Helka Riionheimo (Joensuun yliopisto, suomen kieli) Katri Saaristo-Helin (Helsingin yliopisto, Puhetieteen laitos) Tuula Savinainen-Makkonen (Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos) Maarit Silvén (Tampereen yliopisto, Psykologian laitos) Ritva Takkinen (Jyväskylän yliopisto, kielten laitos) Asiasanat: Työpaja on jatkoa vuoden 2005 Kielitieteen päivien työpajalle, jossa pohdittiin 2- vuotiaiden kielellisiä taitoja. Jälleen monen eri tieteen alan lingvistit koostavat tietojaan, tällä kertaa 3-vuotiaiden kielellisistä taidoista. Työpaja koostuu yhdeksästä 15 minuutin mittaisesta alustuksesta sekä yleiskeskustelusta, jota on tarkoitus käydä sekä alustusten yhteydessä että työpajan päätteeksi. Työpajan kokonaispituus on 4½ tuntia. Kahdessa esitelmässä käsitellään äänteellisen kehityksen mittareita. Sari Kunnari (OY) kuvaa PCC-indeksin (Percent Consonant Correct) käyttöä ja selvittelee sen soveltuvuutta suomenkielisten lasten äänteellisen kehityksen arviointiin. Katri Saaristo-Helin (HY) raportoi viiden 3-vuotiaan suomea omaksuvan lapsen äänteellisen kehityksen tasoa PMLU-arvoihin (engl. Phonological Mean Length of Utterance, Ingram & Ingram 2001; Saaristo-Helin, Savinainen-Makkonen & Kunnari 2006) perustuen. Äänteellisen taitoja pohditaan myös Tuula Savinainen-Makkosen (OY) esityksessä, jossa arvioidaan 3-vuotiaiden suomalaislasten taitoja tuottaa konsonanttiyhtymiä. Helka Riionheimo (JoY) tarkastelee kahdelta pohjoiskarjalaiselta lapselta kootun aineiston valossa sitä, millaiselta lapsen morfologia näyttää kolmannen ja KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 132 / 155 OULU
neljännen syntymäpäiväpäivän välisenä aikana. Vironkielen morfologian omaksumista esittelee Reili Argus (Tallinnan yliopisto). 3-vuotiaiden kieliopillisesti monimutkaisia viittomakielen konstruktioita, erityisesti kuvaileviin viittomiin keskittyen tarkastellaan Ritva Takkisen (JY) esitelmässä. Negaation omaksumisesta raportoivat Pauli Brattico (HY) ja Taija Saikkonen (HY), jotka pohtivat suomen ja mm. englannin negaation omaksumiseen liittyviä eroja. Pia Päiviön (TY) esityksessä tarkastellaan kaksikielisyyttä 3-vuotiaiden saksalais-suomalaisten kaksosten keskinäisissä keskusteluissa. Kaksikielisyyden näkökulma on esillä myös Maarit Silvénin (TaY) esityksessä, jossa selvitellään miten lasten sanasto kasvaa, kun vanhemmat ovat erikielisiä ja pohditaan mitkä muut piirteet lapsessa ja kasvuympäristössä selittävät sanaston kasvuvauhtia kolmanteen ikävuoteen saakka. Reili Argus – Morphological development of three-year-old Estonian speaking children It has been stated that a child acquires typologically relevant features of the language very early. Estonian is a language with rich morphology an therefore the early acquisition of inflectional morphology can be supposed. The main goal of the presentation will be to describe how a rather complicated system of Estonian inflectional morphology will be acquired by Estonian-speaking children, which are the main factors guiding or, at the same time, confusing children. Morphological development is guided by several factors, most important of them are: input frequency of different forms and categories; morphosyntactic features, like functions of different forms; semantic properties of a word, like telicity and punctuality; pragmatic factors, like salience of a form and acquisition context. Purely morphological preferences, like inflectional productivity or transparency of a form have not so important role in the acquisition process, but they still have some influence on the acquisition order of different forms and patterns. The presentation will describe the acquisition of nominal categories (case and number), verbal categories (person, tense and lexical aspect) in Estonian within the pre- and protomorphological approach (e.g. Dressler and Karpf 1995; Kilani- Schoch and Dressler 2002). Recorded speech data from six children in age 1;6-3;0 in different birth sets (one set of triplets and three singletons) and also the input language has been analyzed. Results indicate the dominance of different factors on the different periods of language acquisition. At the same time, the development can have different speed in different word classes, for example, the noun category of case can develop faster than the verb category of person in the speech of one child, when another child can develop the verb categories first. Results also indicate that at the age 3;0 the child has acquired a core of Estonian morphological system: the child’s systems approach qualitatively the adult models, basic language-specific properties of target morphology are acquired and subsystems of inflectional, and compounding morphology start to develop. On the basis of Estonian data presented it can be supposed that at the age 3;0, child’s inflectional system is approaching qualitatively to adult’s model (the rate of overgeneralizations of different KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 133 / 155 OULU
Page 1 and 2:
Kielitieteen päivät OULU 24.-25.
Page 3 and 4:
23. Kaivapalu, Annekatrin - Lähdek
Page 5 and 6:
75. Vaattovaara, Johanna - Meän ki
Page 7 and 8:
1. POTTER, JONATHAN - DISCOURSE AND
Page 9 and 10:
kohtalonkysymys. Virittäjä 100: 3
Page 11 and 12:
3. AINIALA, TERHI & VUOLTEENAHO, JO
Page 13 and 14:
Lähteet: Divjak, D. & Gries, S. Th
Page 15 and 16:
6. ESKELINEN, RIIKKA - KALLIOLAISET
Page 17 and 18:
omandamisel nagu keelendite sekunda
Page 19 and 20:
Portuguese (EP). Teoksessa Booij, G
Page 21 and 22:
10. GRÖNHOLM, MAIJA - NEGAATIOKONS
Page 23 and 24:
filosofeja ja psykologeja: ”Lapse
Page 25 and 26:
13. HEIKKINEN, VESA - KOHTI LAAJAA
Page 27 and 28:
15. HEINONEN, TARJA - LÄHISYNONYMI
Page 29 and 30:
17. HYNÖNEN, EMMI - TERMIN ESSIIVI
Page 31 and 32:
kommunikatiivisista rutiini-ilmauks
Page 33 and 34:
20. ITKONEN, ESA & PAJUNEN, ANNELI
Page 35 and 36:
21. JANTUNEN, JARMO HARRI - KORPUSA
Page 37 and 38:
23. KAIVAPALU, ANNEKATRIN - LÄHDEK
Page 39 and 40:
ja suomi onkin kieli, jossa suunnan
Page 41 and 42:
26. KAUPPINEN, MERJA - KIELEN ARVOT
Page 43 and 44:
Lähteet: KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.
Page 45 and 46:
29. KUMPULAINEN, MINNA - LUONNOLLIS
Page 47 and 48:
31. KUUSK, MARGIT - SANASTO-ONGELMI
Page 49 and 50:
33. KÄÄNTÄ, LIISA - LÄHDÖSTÄ
Page 51 and 52:
35. LAIPPALA, VERONIKA - TEKSTIN LI
Page 53 and 54:
36. LAPPALAINEN, HANNA - YKSILÖLLI
Page 55 and 56:
37. LAUERMA, PETRI - POHJOISMURTEET
Page 57 and 58:
38. LAURANTO, YRJÖ - AIKAAN VIITTA
Page 59 and 60:
39. LEHTINEN, ESA - VUORON MUOTOILU
Page 61 and 62:
41. LIIMATAINEN, ANNIKKI - KOMMUNIK
Page 63 and 64:
42. LINDH, MARIA - NÄKÖKULMIA RUO
Page 65 and 66:
44. MIESTAMO, MATTI - SUOMEN KIELEN
Page 67 and 68:
45. MUIKKU-WERNER, PIRKKO - VAIKUTA
Page 69 and 70:
47. MÄÄTTÄ, TUIJA - SIKASHOPPAIL
Page 71 and 72:
49. NIEMINEN, TOMMI - TEKSTILAJI KO
Page 73 and 74:
Lähteet: KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.
Page 75 and 76:
52. NUPPONEN, ANNE-MARIA - VÄÄRIN
Page 77 and 78:
53. OGDEN, RICHARD - THE PHONETIC P
Page 79 and 80:
—— tulossa a: Mihin suomessa ta
Page 81 and 82: joka on joidenkin tutkijoiden mukaa
Page 83 and 84: 57. PELTOLA, REA - KOLMANNEN PERSOO
Page 85 and 86: 58. PESONEN, AILA - SUOMI VIERAANA
Page 87 and 88: 60. RAEVAARA, LIISA - NYT TÄYTYY O
Page 89 and 90: esimerkillisten mallinantajien lis
Page 91 and 92: Lähteet: KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.
Page 93 and 94: 64. SIILIN, LEA & VANHALA-ANISZEWSK
Page 95 and 96: Tainio, Liisa 1993. Kannanoton tulk
Page 97 and 98: 67. SUIKKARI, KRISTIINA - SUOMALAIN
Page 99 and 100: 69. SVINHUFVUD, KIMMO - EPISTEEMISE
Page 101 and 102: 70. SÄÄSKILAHTI, MINNA - KIELELLI
Page 103 and 104: 72. TANTTU, TARJA - ”MIKSI SINÄ
Page 105 and 106: Lähteet: Du Bois, John, W 1987: Th
Page 107 and 108: 75. VAATTOVAARA, JOHANNA - MEÄN KI
Page 109 and 110: 77. VILKUNA, MARIA - MITEN NIIN YHD
Page 111 and 112: myös normatiivista; se yhtäältä
Page 113 and 114: TYÖPAJA-ABSTRAKTIT KIELITIETEEN P
Page 115 and 116: Tunnete kontseptualiseerimine tähe
Page 117 and 118: merkittävää kenttätutkimusta mm
Page 119 and 120: KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.-25.5.2007
Page 121 and 122: Anni Jääskeläinen: Keskustelun j
Page 123 and 124: listan päättävä ja voi todella
Page 125 and 126: esillä, tarkoitteisiin, jotka eiv
Page 127 and 128: merkitystä tarkastellaan mentaalis
Page 129 and 130: Mikä on tämä laatujuttu, jossa j
Page 131: sujunut kommelluksitta ja mitä kok
Page 135 and 136: että foneettisesta näkökulmasta.
Page 137 and 138: Language, 33, 179-190. Tuula Savina
Page 139 and 140: 85. KOULUN KIELI työpajan puheenjo
Page 141 and 142: Asiasanat: ylioppilasaine, evaluoiv
Page 143 and 144: Toisaalta kiinnostavaa on myös kir
Page 145 and 146: liittyvät asiat otetaan keskustelu
Page 147 and 148: POSTERIT KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.-
Page 149 and 150: 87. HYVÄRINEN, IRMA & LIIMATAINEN,
Page 151 and 152: 88. KUURE, LEENA, HEIKKINEN, SANNA,
Page 153 and 154: 90. PENNALA, RIITTA, EKLUND, KENNET
Page 155: 91. TORVINEN, MERJA - TUTKIMUSESITT
show all

Abstraktit - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?