Abstraktit - Oulu

More documents

Recommendations

Info

Paunonen, Heikki 1991: Till en ny indelning av de finska dialekterna. Fenno-Ugrica Suecana 10, s. 7579. Pääkkönen, Irmeli 1994: Suomalainen sydämestä. Suomi 172. Helsinki: SKS. Rapola, Martti 1945 [1962]: Vanha kirjasuomi. Tietolipas 1. Helsinki: SKS. KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 56 / 155 OULU
38. LAURANTO, YRJÖ – AIKAAN VIITTAAMINEN JA SUOMEN TEMPUSJÄRJESTELMÄ Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos/suomen kieli Asiasanat: Tempukset ovat osa deiktistä aikaanviittausjärjestelmää, mutta aikaan viitataan myös muulla tavoin kuin tempusten avulla. Osa näistä muista tavoista on kieliopillistunut, osa taas ei ole. Tärkein ajanhetki, johon tapahtumat kielen avulla suhteutetaan on luonnollisesti puhehetki. Suomen tempusjärjestelmä on monesti kuvattu kolmimuuttujaisen hetkijärjestelmän avulla, johon kuuluvat puhehetken lisäksi tapahtumahetki ja ns. viitehetki (Hakulinen & Karlsson 1979; Hakulinen ym. 2004). Viitehetki on kuvauksessa tarpeellinen menneisyyden menneisyyteen (johon viitataan pluskvamperfektillä) ja tulevaisuuden menneisyyteen (johon viitataan perfektillä) viitattaessa. Viitehetkeen perustuvassa kuvauksessa on kuitenkin myös ongelmansa. Suomen imperfektillä ja perfektillä voidaan kummallakin viitata puhehetken menneisyyteen (ks. esim. 1 ja 2). (1) Me käytiin eilen oopperassa. (2) Oon mä siellä käyny. Mä oon asunukki siellä.((Puhehetkellä puhuja asuu Tampereella.)) Kuvausero esimerkeissä 1 ja 2 esiintyvän imperfektin ja perfektin välille on tehty viitehetken avulla: imperfektissä viitehetki on sama kuin tapahtumahetki, perfektissä viitehetki on taas sama kuin puhehetki. Näin tempukset saadaan kyllä erotetuksi toisistaan kuvauksessa, mutta voidaan kysyä, mitä kuvaus kertoo todellisuudesta, ts. mikä on viitehetki-käsitteen todellinen kuvauspotentiaali. Ehdotankin, että tempukset jaetaan ensin vahvasti puhehetkisidoksisiin (puhehetken ja tulevaisuuden preesens sekä puhehetken menneisyyteen viittaavat perfekti ja imperfekti) ja sekundaaristi puhehetkisidoksisiin (menneisyyden menneisyyteen viittaava pluskvamperfekti ja tulevaisuuden menneisyyteen viittaava perfekti). Vahvasti puhehetkisidoksiset tempukset imperfekti ja perfekti (ks. esim. 1 ja 2) erotetaan toisistaan temporaalisen kehyksen avulla: perfektissä temporaalista kehystä ei ole, se on käyttöyhteydessään irrelevantti tai se on auki, imperfektissä temporaalinen kehys on puolestaan spesifi ja käyttöyhteydessään relevantti. Kuvaus ei eroa drastisesti kolmihetkikuvauksesta, mutta sen avulla saadaan hiukan selvemmin kuvatuksi imperfektin ja perfektin ero sekä nostetuksi esiin puhehetken tulevaisuuspuolella sellainen frekventatiivijohdosten käyttö, joka vastaa menneisyyspuolella vahvasti puhehetkisidoksista mutta samalla aikakehyksetöntä perfektin käyttöä. Tarkastelen esitelmässäni sitä, miten suomessa viitataan aikaan erityisesti tempusten avulla. Aineistoni on etupäässä arkipuhetta, mutta paikka paikoin käytän myös kirjallista aineistoa. KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 57 / 155 OULU
Page 1 and 2:
Kielitieteen päivät OULU 24.-25.
Page 3 and 4:
23. Kaivapalu, Annekatrin - Lähdek
Page 5 and 6: 75. Vaattovaara, Johanna - Meän ki
Page 7 and 8: 1. POTTER, JONATHAN - DISCOURSE AND
Page 9 and 10: kohtalonkysymys. Virittäjä 100: 3
Page 11 and 12: 3. AINIALA, TERHI & VUOLTEENAHO, JO
Page 13 and 14: Lähteet: Divjak, D. & Gries, S. Th
Page 15 and 16: 6. ESKELINEN, RIIKKA - KALLIOLAISET
Page 17 and 18: omandamisel nagu keelendite sekunda
Page 19 and 20: Portuguese (EP). Teoksessa Booij, G
Page 21 and 22: 10. GRÖNHOLM, MAIJA - NEGAATIOKONS
Page 23 and 24: filosofeja ja psykologeja: ”Lapse
Page 25 and 26: 13. HEIKKINEN, VESA - KOHTI LAAJAA
Page 27 and 28: 15. HEINONEN, TARJA - LÄHISYNONYMI
Page 29 and 30: 17. HYNÖNEN, EMMI - TERMIN ESSIIVI
Page 31 and 32: kommunikatiivisista rutiini-ilmauks
Page 33 and 34: 20. ITKONEN, ESA & PAJUNEN, ANNELI
Page 35 and 36: 21. JANTUNEN, JARMO HARRI - KORPUSA
Page 37 and 38: 23. KAIVAPALU, ANNEKATRIN - LÄHDEK
Page 39 and 40: ja suomi onkin kieli, jossa suunnan
Page 41 and 42: 26. KAUPPINEN, MERJA - KIELEN ARVOT
Page 43 and 44: Lähteet: KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.
Page 45 and 46: 29. KUMPULAINEN, MINNA - LUONNOLLIS
Page 47 and 48: 31. KUUSK, MARGIT - SANASTO-ONGELMI
Page 49 and 50: 33. KÄÄNTÄ, LIISA - LÄHDÖSTÄ
Page 51 and 52: 35. LAIPPALA, VERONIKA - TEKSTIN LI
Page 53 and 54: 36. LAPPALAINEN, HANNA - YKSILÖLLI
Page 55: 37. LAUERMA, PETRI - POHJOISMURTEET
Page 59 and 60: 39. LEHTINEN, ESA - VUORON MUOTOILU
Page 61 and 62: 41. LIIMATAINEN, ANNIKKI - KOMMUNIK
Page 63 and 64: 42. LINDH, MARIA - NÄKÖKULMIA RUO
Page 65 and 66: 44. MIESTAMO, MATTI - SUOMEN KIELEN
Page 67 and 68: 45. MUIKKU-WERNER, PIRKKO - VAIKUTA
Page 69 and 70: 47. MÄÄTTÄ, TUIJA - SIKASHOPPAIL
Page 71 and 72: 49. NIEMINEN, TOMMI - TEKSTILAJI KO
Page 75 and 76: 52. NUPPONEN, ANNE-MARIA - VÄÄRIN
Page 77 and 78: 53. OGDEN, RICHARD - THE PHONETIC P
Page 79 and 80: —— tulossa a: Mihin suomessa ta
Page 81 and 82: joka on joidenkin tutkijoiden mukaa
Page 83 and 84: 57. PELTOLA, REA - KOLMANNEN PERSOO
Page 85 and 86: 58. PESONEN, AILA - SUOMI VIERAANA
Page 87 and 88: 60. RAEVAARA, LIISA - NYT TÄYTYY O
Page 89 and 90: esimerkillisten mallinantajien lis
Page 93 and 94: 64. SIILIN, LEA & VANHALA-ANISZEWSK
Page 95 and 96: Tainio, Liisa 1993. Kannanoton tulk
Page 97 and 98: 67. SUIKKARI, KRISTIINA - SUOMALAIN
Page 99 and 100: 69. SVINHUFVUD, KIMMO - EPISTEEMISE
Page 101 and 102: 70. SÄÄSKILAHTI, MINNA - KIELELLI
Page 103 and 104: 72. TANTTU, TARJA - ”MIKSI SINÄ
Page 105 and 106: Lähteet: Du Bois, John, W 1987: Th
Page 107 and 108:
75. VAATTOVAARA, JOHANNA - MEÄN KI
Page 109 and 110:
77. VILKUNA, MARIA - MITEN NIIN YHD
Page 111 and 112:
myös normatiivista; se yhtäältä
Page 113 and 114:
TYÖPAJA-ABSTRAKTIT KIELITIETEEN P
Page 115 and 116:
Tunnete kontseptualiseerimine tähe
Page 117 and 118:
merkittävää kenttätutkimusta mm
Page 119 and 120:
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.-25.5.2007
Page 121 and 122:
Anni Jääskeläinen: Keskustelun j
Page 123 and 124:
listan päättävä ja voi todella
Page 125 and 126:
esillä, tarkoitteisiin, jotka eiv
Page 127 and 128:
merkitystä tarkastellaan mentaalis
Page 129 and 130:
Mikä on tämä laatujuttu, jossa j
Page 131 and 132:
sujunut kommelluksitta ja mitä kok
Page 133 and 134:
neljännen syntymäpäiväpäivän
Page 135 and 136:
että foneettisesta näkökulmasta.
Page 137 and 138:
Language, 33, 179-190. Tuula Savina
Page 139 and 140:
85. KOULUN KIELI työpajan puheenjo
Page 141 and 142:
Asiasanat: ylioppilasaine, evaluoiv
Page 143 and 144:
Toisaalta kiinnostavaa on myös kir
Page 145 and 146:
liittyvät asiat otetaan keskustelu
Page 147 and 148:
POSTERIT KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.-
Page 149 and 150:
87. HYVÄRINEN, IRMA & LIIMATAINEN,
Page 151 and 152:
88. KUURE, LEENA, HEIKKINEN, SANNA,
Page 153 and 154:
90. PENNALA, RIITTA, EKLUND, KENNET
Page 155:
91. TORVINEN, MERJA - TUTKIMUSESITT
show all

Abstraktit - Oulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?