Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
52. NUPPONEN, ANNE-MARIA – VÄÄRINKUULTUJA<br />
NAAPURIMURTEITA<br />
Joensuun yliopisto, suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmä<br />
Asiasanat: dialektologia, savolaismurteet, murteet tunnistaminen, murteet<br />
tiedostaminen, diftongit<br />
Väitöskirjani aiheena ovat pohjoissavolaisten käsitykset savolaismurteista.<br />
Metodinani on kansandialektologia, jossa tutkitaan maallikoiden murreasenteita<br />
sekä heidän käsityksiään ja tietoisuuttaan alueellisista ja sosiaalisista murteista.<br />
Yhtenä tutkimuskohteenani on pohjoissavolaisten kyky ja tapa tunnistaa murteita.<br />
Olen kuunteluttanut 40 haastateltavalla katkelmat keskeisistä savolaismurteista sekä<br />
näytteen keskipohjalaismurteesta, joka saattaisi sekoittua itäiseen naapuriinsa<br />
joidenkin yhteisten piirteiden vuoksi.<br />
Kun informantit perustelivat, mikä paljastaa murretaustan kussakin<br />
näytteessä, väärinkuuleminen erottui yhdeksi mielenkiintoiseksi ilmiöksi.<br />
Hankaluudet keskittyivät Keski-Suomen ja Kainuun murteiden havainnoimiseen.<br />
Kun osa informanteista luuli kinnulalaisnäytettä ”savon murteeksi”, huomattavalla<br />
määrällä haastateltavia oli vaikeuksia kuulla oikein pitkän a:n ja ä:n<br />
diftongiutuminen. Keskisuomalaisvariantit (esim. peättäjä, rahhoa, enneä)<br />
käsitettiin Pohjois-Savon murteiden mukaisiksi tai yleiskielisiksi (piättäjä, rahhoo,<br />
ennää). Kainuulaisnäytteessä puolestaan kuultiin h paikoissa, joissa sitä ei<br />
todellisuudessa esiintynyt. Esimerkiksi kaksitavuisina ääntyvät henkkeä ja väkkeä<br />
toistettiin asuissa henkheä ja väkheä. Myös jälkitavujen säilyneitä eä-, oa- ja iayhtymiä<br />
kuultiin väärin (esim. väkkeä, palloa, korttia): osa haastateltavista arvioi<br />
niiden assimiloituneen (väkkee, palloo, korttii). Keskisuomalaisnäytteen tavoin<br />
Kainuun murteen sijoittaminen oikealle maantieteelliselle alueelle oli vaikeaa.<br />
Molemmat osin väärinkuullut näytteet ovat pohjoissavolaisinformanttieni<br />
naapurimurteita. Lisäksi ne ovat samaa päämurretta kuin haastateltavieni oma<br />
murre. Tästä huolimatta niitä ei kuulla tarkasti eikä niitä hahmoteta oikealle<br />
maantieteelliselle seudulle. 1900-luvun alussa kiiteltiin, kuinka tarkkoja<br />
matkimuksia kansa kykeni tekemään nimenomaan naapurialueidensa murteista.<br />
Nykyaikana maantieteellinen välimatka ei kuitenkaan ole samalla tavoin ratkaiseva<br />
tekijä. Maallikon kykyyn havaita jonkin murteen tyypillisyyksiä vaikuttaa muun<br />
muassa se, onko murre ennestään jostain yhteydestä tuttu, poikkeaako se paljon<br />
omasta puhetavasta tai herättääkö se mielikuvia esimerkiksi rumuudesta tai<br />
kauneudesta. Keski-Suomen ja Kainuun murteet ovat jääneet<br />
pohjoissavolaisinformanteilleni etäisiksi: ne eivät juurikaan ole esillä<br />
valtakunnallisessa mediassa, niistä ei ole samanlaisia stereotypioita kuin vaikkapa<br />
turkulaisten puheesta ja vain harvalla haastateltavalla oli niistä henkilökohtaista<br />
kokemusta. Murteentunnistustesti paljastaa, kuinka tällaisten murteiden<br />
tyypillisyyksiä voi myös olla hankala kuulla oikein.<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 75 / 155<br />
OULU
Change language