Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys, 338–359.<br />
Tietolipas 206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<br />
Pallaskallio, Ritva 2006: Rajaamatonta läheisyyttä. Läsnäolon ja omakohtaisen kokemuksen<br />
tunnusmerkkejä 1800-luvun uutisteksteissä. Teoksessa Salla Kurhila & Anne Mäntynen<br />
(toim.) Tunnetta mukana. Kirjoituksia Jyrki Kalliokosken 50-vuotispäivän kunniaksi, 124146.<br />
Kieli 17. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsinki.<br />
Laine-Patana, Satu – Kirjoittajaidentiteetit - yksi näkökulma lukiolaisten<br />
kirjoittamisen tutkimiseen<br />
Asiasanat: tekstitaidot, kirjoittaminen, kirjoittamisen opettaminen, identiteetti,<br />
moniäänisyys<br />
Viimeaikaista kirjoittamisen opetusta on leimannut käsitys tekstitaidoista, joilla<br />
tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia teksteillä ympäröivässä maailmassa. Taitoihin<br />
liittyy paitsi tekstien tuottaminen myös niiden tulkitseminen. Myös tekstitaitojen<br />
sosiaalisuus korostuu: kuten kieli opitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten<br />
kanssa, samoin tekstitaidot opitaan yhteisössä.<br />
Kirjoittajan käsitys itsestä kirjoittajana kirjoittajaidentiteetti rakentuu<br />
vuorovaikutuksessa tekstiyhteisön kanssa. Yleisesti ajatellaan, että ihmisen käsitys<br />
itsestään vaikuttaa hänen kykyynsä omaksua uusia asioita. Niin myös käsitykset<br />
itsestä kirjoittajana vaikuttavat kykyyn kehittyä kirjoittajana. Tekstitaitojen<br />
haltuunotto on sitä, että opettelee toimimaan ympäröivässä tekstiyhteisössä ja<br />
kasvaa sen tasavertaisekseni jäseneksi. Se, millaisia kirjoittajaidentiteettejä<br />
opiskelijalla on, vaikuttaa olennaisesti hänen toimintaansa osana kirjoittavien<br />
ihmisten yhteisöä.<br />
Aikaisemmin kirjoittajaidentiteettejä (writer identity) on tutkinut Roz Ivanic<br />
(1997), jonka huomio on ollut lähinnä akateemisessa kirjoittamisessa. Itse aloitin<br />
kirjoittajaidentiteetin tutkimisen pro gradu -työssäni, joka keskittyi nimenomaan<br />
lukion 1. vuoden opiskelijoiden kirjoittajaidentiteetteihin. Tutkimusaineistoni<br />
koostui lukiolaisten kirjoittamista teksteistä, joissa he pohtivat omaa<br />
kirjoittamistaan.<br />
Oma käsitykseni kirjoittajaidentiteetistä pohjautuu voimakkaasti Paul<br />
Ricoeurin (1992) narratiivisen identiteetin teoriaan, jonka mukaan kertoessaan<br />
itsestään ihminen rakentaa omaa identiteettiään: narratiivinen identiteetti on<br />
pikemmin itsen ymmärtämisen prosessi kuin tulos, jonka totuusarvoa olisi<br />
relevanttia arvioida. Uskon siis, että kirjoittaessaan siitä, millainen on kirjoittajana,<br />
samalla rakentaa omaa kirjoittajaidentiteettiään. Omaa kirjoittamista pohdiskelevat<br />
tekstit ovatkin eräänlaisia identiteettien ulkoistuksia, joiden avulla<br />
kirjoittajaidentiteettejä voi tutkia.<br />
Sosiaalipsykologiassa on perinteisesti ajateltu, että kokemus itsestä perustuu<br />
vuorovaikutukseen: kirjoittajaidentiteetti ei voikaan olla yhteisöstä riippumaton<br />
luomus, vaan kohtauspaikka, jossa kaikuvat ympäristöstä imetyt erilaiset äänet.<br />
Vuorovaikutus kirjoittajan ja kirjoittajayhteisön välillä on keskeistä. Tutkimuksessa<br />
on kiehtovaa pohtia, minkälaista suhdetta muihin kirjoittajiin opiskelijat rakentavat<br />
teksteissään sekä millaisin kielen keinoin tätä tehdään: ainakin persoonareferenssin<br />
ja subjektiivisuuden tarkastelu antavat tälle tarkastelulle hyvän lähtökohdan.<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 142 / 155<br />
OULU