Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
27. KOLEHMAINEN, LEENA – SÄÄVERBIEN SYNTAKSIA JA<br />
SEMANTIIKKAA: MITÄ VALENSSIALTERNAATIOT<br />
KERTOVAT ARGUMENTTIEN VALINNAN PERIAATTEISTA?<br />
Käännöstiede, Joensuun yliopisto<br />
Asiasanat: sääverbit, valenssi, valenssialternaatiot, syntaksi, semantiikka,<br />
argumenttien valinta<br />
Tarkastelen esitelmässäni suomen ja saksan sääverbien valenssialternaatioita<br />
keskittyen verbien poikkeukselliseen käyttöön täysien subjekti- ja/tai objekti-<br />
NP:den kanssa. Suomenkielisiä esimerkkejä ovat mm.:<br />
(1) Kauhajoen Aronkylä 28.5.2006. Cumulonimbus satoi puolisenttisiä rakeita.<br />
(Kuvateksti: Pirkka. Plussan kanta-asiakaslehti. Lokakuu 2006, s. 24)<br />
(2) Kaakon raja-asemilla liikenne seisoi torstaina, kun lumi pyrytti teitä umpeen.<br />
(Helsingin Sanomat 3.11.2006, s. A3)<br />
(3) Syksyn ensimmäinen lumi satoi Pohjois-Lapissa keskiviikkoyön ja -päivän<br />
aikana. (Helsingin Sanomat 21.9.2006, s. A11)<br />
Esimerkkien (1)–(3) kaltaiset valenssialternaatiot ovat ajankohtainen tutkimusaihe<br />
kansainvälisellä kielitieteen kentällä. Runsaasti huomiota osakseen ovat saaneet<br />
esimerkiksi resultatiivikonstruktiot ja lokatiivialternaatiot, jotka mahdollistavat<br />
toisaalta mm. konventionaalisesti intransitiivisten verbien transitiivisen käytön<br />
(esim. Maija tanssi jalkansa kipeiksi) ja toisaalta argumenttien koodauksen<br />
vaihtelun (esim. siivota roskat lattialta vs. siivota lattia roskista). Kiinnostus<br />
valenssialternaatioita kohtaan liittyy siihen, että ne monimutkaistavat ajatuksen<br />
lauserakenteen leksikaalisesta determinoitumisesta. Valenssialternaatiot ovat<br />
haastavia kaikille syntaksin teorioille, jotka valenssiteorian tapaan olettavat lauseen<br />
argumenttien määrän, muodon ja semanttisen roolin määräytyvän verbin<br />
leksikaalisesta merkityksestä käsin.<br />
Sääverbien vaihteleva valenssi on kiinnostava ilmiö siksi, että sääverbien<br />
oletetaan olevan valenssiltaan erityisen jähmeitä. Sääverbit ovat useiden kielioppien<br />
tyyppiesimerkki nollapaikkaisista verbeistä. Germaanisten kielten sääverbien<br />
tutkimuksessa niiden saama "pseudoargumentti" (esim. ru. det regnar, engl. it is<br />
raining, sa. es regnet) ja sen status on ollut pohdintojen pääkohteena. Myös suomen<br />
kielen tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota ekspletiivisen subjektin se<br />
kehittymiseen (esim. Ei se taida sittenkään sataa, Vilkuna 1996, 150).<br />
Tähänastisen sääverbien tutkimuksen valtavirrasta poiketen keskityn<br />
esitelmässäni verbien poikkeukselliseen käyttöön. Tarkastelen sähköisten korpusten<br />
avulla, millaisia valenssialternaatioita suomen ja saksan sääverbien yhteydessä<br />
esiintyy. Pohdin esiintymien avulla argumenttien valinnan ja koodauksen<br />
periaatteita sekä leksikon ja syntaksin suhdetta.<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 42 / 155<br />
OULU
Change language