Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
67. SUIKKARI, KRISTIINA – SUOMALAINEN JA RUOTSALAINEN<br />
JOHTAJUUS SANOMALEHDISSÄ<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto, saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitos<br />
Asiasanat: sanomalehtiartikkeli tekstilajina, kriittinen diskurssianalyysi,<br />
kulttuurien välinen viestintä, yrityskulttuuri, johtajuus<br />
Kun hallituksen puheenjohtaja jätti paikkansa fuusioituneessa TeliaSonerassa<br />
maaliskuussa 2004, suomalaisessa ja ruotsalaisessa lehdistössä alkoi kiivas<br />
keskustelu lähtöön johtaneista syistä. Keskeinen kysymys debatissa oli, lähtikö<br />
suomalainen puheenjohtaja vapaaehtoisesti vai antoiko yhtiön ruotsalainen<br />
toimitusjohtaja hänelle potkut. Suomalaisessa lehdistössä oltiin jokseenkin yhtä<br />
mieltä siitä, että kyseessä oli kahden erilaisen yrityskulttuurien yhteentörmäys, joka<br />
johti puheenjohtajan saamiin potkuihin. Ruotsalaisessa lehdistössä taas oltiin sitä<br />
mieltä, että ero johtui puheenjohtajan persoonasta ja tavasta johtaa. Puheenjohtajan<br />
johtamistapaa arvosteltiin Ruotsissa yleisesti militaristiseksi ja autoritaariseksi<br />
management by perkele johtamiseksi, jota pidettiin täysin yhteensopimattomana<br />
ruotsalaisen management by förankring varovaisen konsensus johtamistyylin<br />
kanssa. Toisaalla taas oltiin sitä mieltä, etteivät Teliasoneran tapahtumat liity<br />
millään tavoin kysymykseen ruotsalaisuudesta tai suomalaisuudesta.<br />
Tarkastelen esityksessäni millaisen kuvan ruotsalainen ja suomalainen<br />
lehdistö antaa johtamisesta Ruotsissa ja Suomessa. Esityksen pohjana oleva<br />
aineisto koostuu em. TeliaSoneran väitettyä kiistaa käsittelevistä artikkeleista<br />
suomalaisessa ja ruotsalaisessa lehdistössä (mm. Helsingin Sanomat, Talouselämä,<br />
Kaleva, Dagens Nyheter, Dagens Industri ja Veckans Affärer sanomalehdet).<br />
Artikkelit tutkitaan väljästi kriittisen diskurssianalyysin menetelmin: niitä ei<br />
tarkastella yksittäisinä analyysiyksikköinä vaan osana sosiaalista käytäntöä, jotka<br />
muodostavat ja vakiinnuttavat erilaisia arvoja, uskomuksia ja normeja. Lehdistö on<br />
näin sekä julkisen keskustelun näyttämö että sen suodatin: se tarjoaa keskustelulle<br />
paikan mutta myös valikoi mitä uutisia ja millä tavoin ne yleisölle esitetään.<br />
Sisällön perusteella on mahdollista tarkastella miten maailma artikkeleissa<br />
hahmottuu ja erityisesti miten asianosaisia toimijoita kuvataan.<br />
Lähteet:<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 97 / 155<br />
OULU