Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
61. SAVINIEMI, MAIJA – KIELENHUOLLON ASEMA<br />
TOIMITUSTYÖSSÄ<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos<br />
Asiasanat: kielenhuolto, kielikäsitykset, joukkoviestimet, sanomalehdet,<br />
paikallislehdet, Yleisradio.<br />
Valmistelen väitöskirjaa aiheesta kielenhuollon asema toimitustyössä.<br />
Tutkimukseni kohteena ovat toimitushenkilökuntien kielenhuoltotiedot ja -asenteet.<br />
Tarkastelen aihetta tekemällä kyselytutkimuksen, joka on osoitettu suomenkielisten<br />
paikallislehtien ja muiden sanomalehtien sekä Yleisradio Oy:n uutis- ja<br />
ajankohtaistoimitusten työntekijöille. Samalla laajennan tekemääni pro gradu -<br />
tutkimusta, jonka aiheena ovat paikallislehtien henkilökunnan kielenhuoltotiedot ja<br />
-asenteet. Aihe kiinnostaa minua omakohtaisen kokemukseni vuoksi: lähes<br />
kymmenen vuoden toimittajakokemus on osoittanut, kuinka toimittajat ja lehden<br />
muutkin työntekijät ovat tekemisissä kielenhuollon kanssa päivittäin.<br />
Suomalaiset sanomalehdet ovat levittäneet kansallista ja paikallista<br />
identiteettiä, ja Yleisradiolta odotetaan edelleen, että sen toimittajat puhuvat<br />
huolitellusti. Suomalaisten usko esimerkiksi painettuun sanaan ja sen antamiin<br />
malleihin on vahva. Kielenhuoltoa koskeva palaute on suomalaisille tyypillistä.<br />
Olen huomannut, että toimittajat voivat kokea kielivirheistä tai huolimattomuudesta<br />
huomauttamisen jopa henkilökohtaisena loukkauksena. Silti viestinten kielestä<br />
puhutaan: se on lukijoille keino arvioida toimittajien ammattitaitoa. Haluan<br />
selvittää, millaisia toimitushenkilökunnan kielenhuoltotiedot ovat ja miten se arvioi<br />
suhtautuvansa kielenhuoltoon käytännön työssä. Mielestäni toimituksen väen<br />
kielenhuoltoasenteisiin on ratkaiseva vaikutus sillä, kokeeko se kielenhuollon<br />
erillisenä asiana, jonka voi tarpeen vaatiessa unohtaa ja jättää huomiotta. Tutkin<br />
väitöskirjassani, miten toimitusten työntekijät käsittävät kielenhuollon, miten he<br />
ovat saaneet kielenhuoltotietonsa ja miten he itse arvioivat asennoituvansa<br />
kielenhuoltoon. Tutkimusaiheeni on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti relevantti.<br />
Viime aikoina on keskusteltu runsaasti siitä, heikkenevätkö kirjoittamisen taidot ja<br />
kielenhuollon suositusten tunteminen. Keskustelu on koskenut myös<br />
tiedotusvälineiden kieltä, ja myös nuorten äidinkielentaidoista on keskusteltu<br />
paljon. Nuoretkin saavat runsaasti kielenkäytön malleja viestimistä.<br />
Pro gradu -työni (2003) on nimeltään ”Hävettää aamulla nähdä lehdessä<br />
hirveää kieltä - kyselytutkimus paikallislehtien henkilökunnan<br />
kielenhuoltotiedoista ja -asenteista”. Ehkä tärkein tutkittava asia gradussani on<br />
toimittajien ja muiden vastaajien kielenhuoltoasennoituminen, joka ilmenee ”miksi<br />
[pidätte tai ette pidä kielenhuoltoa tärkeänä]” -kysymyksen vastauksissa. Kyselyyn<br />
vastanneet osoittavat selvästi asennoituvansa erittäin myönteisesti kielenhuoltoon:<br />
liki 96 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä kielenhuoltoa joko melko tai erittäin<br />
tärkeänä. Luokittelin vastaukset neljään diskurssiin. Vastuullisten vaalijoiden ja<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 88 / 155<br />
OULU
Change language