11.05.2014 Views

Abstraktit - Oulu

Abstraktit - Oulu

Abstraktit - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

2. HELASVUO, MARJA-LIISA & HUUMO, TUOMAS – ”EI<br />

TÄÄLÄKHÄN SENTHÄN JOKHAISHEN LAUSEESHEEN<br />

SUBJEKTIAKHAN PANNA”: KOGNITIIVISEN KIELIOPIN JA<br />

VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA<br />

SUBJEKTIN KATEGORIAAN<br />

Turun yliopisto, Suomen kieli & Tarton yliopisto, Suomen kieli ja kulttuuri<br />

Asiasanat:<br />

Tarkastelemme esityksessämme subjektin kieliopillista kategoriaa kognitiivisen<br />

kieliopin ja vuorovaikutuksen tutkimuksen näkökulmista. Subjekti on syntaktiselta<br />

kannalta keskeisimpiä lauseenjäseniä. Molemmissa tutkimusperinteissä sitä on<br />

pidetty avaimena lauseen kokonaisrakenteeseen ja sitä on kutsuttu alkupisteeksi.<br />

Kognitiivisessa kielitieteessä Ronald Langacker (1991: 293) on esittänyt, että<br />

alkupiste on useimmiten se lauseen elementti, johon käsitteistäjä samastuu ja jonka<br />

kautta käsitteistäjä tarkastelee lauseen kuvaamaa asiaintilaa. Interaktionaalisessa<br />

kielitieteessä Wallace Chafe (1994: 83) on puolestaan katsonut, että subjekti on<br />

lauseen alkupiste, se, jonka referentin näkökulmasta lause kuvaa asioita. Subjekti<br />

siis liitetään molemmissa traditioissa näkökulman luomiseen.<br />

Pohdiskelemme subjektin kategoriaa ja sen suhdetta näkökulman luomiseen<br />

ottamalla esimerkkejä suomesta. Paneudumme erityisesti tilalauseisiin ja<br />

eksistentiaalilauseisiin. Tilalauseen kategoria suomen kieliopissa on sikäli<br />

mielenkiintoinen, että sen alle on luokitettu keskenään hyvin erilaisia<br />

ilmaustyyppejä (esimerkiksi Sataa. On ihan liian kuuma. Huoneessa oli siistiä.<br />

Oppilailla on tylsää; ISK s. 856–857). Erityisen kiintoisaa on se, että lauseen<br />

alkupiste on implisiittinen ja käsitteistäjän näkökulma on kooditettu varsin eri<br />

tavoin. Eksistentiaalilausetta taas on paljon tutkittu ja pohdittu sen subjektin<br />

erityislaatua. On esitetty, että eksistentiaalilauseessa alkupisteenä ei toimi subjekti<br />

vaan asioita tarkastellaan useimmiten lauseenalkuisen lokaalisen elementin<br />

näkökulmasta (Helasvuo 1996, Huumo 1997).<br />

Keskustelemme esimerkkien valossa kognitiivisen kieliopin ja<br />

vuorovaikutuksen tutkimuksen teoreettisten näkökulmien ja metodisten välineiden<br />

yhteensopivuudesta. Traditioita yhdistää kielisysteemin käyttöpohjaisuuden (usagebased)<br />

korostaminen, mutta käyttöpohjaisuus voi merkitä varsin eri asioita.<br />

Pyrimme asettamaan näiden traditioiden piirissä Suomessa tehtävän tutkimuksen<br />

kansainväliseen lingvistiikan kenttään.<br />

Lähteet:<br />

Chafe, Wallace 1994: Discourse, Consciousness, and Time. The Flow and Displacement of<br />

Conscious Experience in Speaking and Writing. University of Chicago Press, Chicago.<br />

Helasvuo, Marja-Liisa 1996: Ollako vai eikö olla – eksistentiaalilauseen subjektin<br />

KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 8 / 155<br />

OULU

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!