Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. HELASVUO, MARJA-LIISA & HUUMO, TUOMAS – ”EI<br />
TÄÄLÄKHÄN SENTHÄN JOKHAISHEN LAUSEESHEEN<br />
SUBJEKTIAKHAN PANNA”: KOGNITIIVISEN KIELIOPIN JA<br />
VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA<br />
SUBJEKTIN KATEGORIAAN<br />
Turun yliopisto, Suomen kieli & Tarton yliopisto, Suomen kieli ja kulttuuri<br />
Asiasanat:<br />
Tarkastelemme esityksessämme subjektin kieliopillista kategoriaa kognitiivisen<br />
kieliopin ja vuorovaikutuksen tutkimuksen näkökulmista. Subjekti on syntaktiselta<br />
kannalta keskeisimpiä lauseenjäseniä. Molemmissa tutkimusperinteissä sitä on<br />
pidetty avaimena lauseen kokonaisrakenteeseen ja sitä on kutsuttu alkupisteeksi.<br />
Kognitiivisessa kielitieteessä Ronald Langacker (1991: 293) on esittänyt, että<br />
alkupiste on useimmiten se lauseen elementti, johon käsitteistäjä samastuu ja jonka<br />
kautta käsitteistäjä tarkastelee lauseen kuvaamaa asiaintilaa. Interaktionaalisessa<br />
kielitieteessä Wallace Chafe (1994: 83) on puolestaan katsonut, että subjekti on<br />
lauseen alkupiste, se, jonka referentin näkökulmasta lause kuvaa asioita. Subjekti<br />
siis liitetään molemmissa traditioissa näkökulman luomiseen.<br />
Pohdiskelemme subjektin kategoriaa ja sen suhdetta näkökulman luomiseen<br />
ottamalla esimerkkejä suomesta. Paneudumme erityisesti tilalauseisiin ja<br />
eksistentiaalilauseisiin. Tilalauseen kategoria suomen kieliopissa on sikäli<br />
mielenkiintoinen, että sen alle on luokitettu keskenään hyvin erilaisia<br />
ilmaustyyppejä (esimerkiksi Sataa. On ihan liian kuuma. Huoneessa oli siistiä.<br />
Oppilailla on tylsää; ISK s. 856–857). Erityisen kiintoisaa on se, että lauseen<br />
alkupiste on implisiittinen ja käsitteistäjän näkökulma on kooditettu varsin eri<br />
tavoin. Eksistentiaalilausetta taas on paljon tutkittu ja pohdittu sen subjektin<br />
erityislaatua. On esitetty, että eksistentiaalilauseessa alkupisteenä ei toimi subjekti<br />
vaan asioita tarkastellaan useimmiten lauseenalkuisen lokaalisen elementin<br />
näkökulmasta (Helasvuo 1996, Huumo 1997).<br />
Keskustelemme esimerkkien valossa kognitiivisen kieliopin ja<br />
vuorovaikutuksen tutkimuksen teoreettisten näkökulmien ja metodisten välineiden<br />
yhteensopivuudesta. Traditioita yhdistää kielisysteemin käyttöpohjaisuuden (usagebased)<br />
korostaminen, mutta käyttöpohjaisuus voi merkitä varsin eri asioita.<br />
Pyrimme asettamaan näiden traditioiden piirissä Suomessa tehtävän tutkimuksen<br />
kansainväliseen lingvistiikan kenttään.<br />
Lähteet:<br />
Chafe, Wallace 1994: Discourse, Consciousness, and Time. The Flow and Displacement of<br />
Conscious Experience in Speaking and Writing. University of Chicago Press, Chicago.<br />
Helasvuo, Marja-Liisa 1996: Ollako vai eikö olla – eksistentiaalilauseen subjektin<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 8 / 155<br />
OULU