Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
alkaa vähitellen rakentaa kielioppinsa morfologista systeemiä. Tässä<br />
varhaismorfologian vaiheessa lapsi alkaa käyttää hyväkseen aikuiskielestä<br />
huomaamiaan morfologisia keinoja ja yhdistää vartaloihin erilaisia suffiksiaineksia,<br />
ja tuloksena on usein aikuiskielestä poikkeavia morfologisia muotoja.<br />
Varhaismorfologian aikana lapsen morfologinen systeemi kehittyy vähitellen yhä<br />
kompleksisemmaksi ja lähenee aikuiskielen systeemiä, kunnes lapsi saavuttaa<br />
aikuiskielen kaltaisen, jäsentyneen morfologian vaiheen.<br />
Esitelmässä tarkastelen kahdelta pohjoiskarjalaiselta lapselta kootun aineiston<br />
valossa sitä, millaiselta lapsen morfologia näyttää kolmannen ja neljännen<br />
syntymäpäiväpäivän välisenä aikana. 3-vuotiaan lapsen kieliopillinen kehitys on<br />
ehtinyt jo pitkälle ja lapsi on ohittanut varhaismorfologian vaiheen, mutta puheessa<br />
voi silti esiintyä monenlaisia poikkeamia aikuiskielen morfologiasta, ja lapsi<br />
käyttää aikuiskielen aineksia luovasti hyväkseen. Morfologiset poikkeamat ovat 3-<br />
vuotiaalla lapsella huomattavasti harvinaisempia kuin 2-vuotiaalla, mutta ne<br />
toimivat silti ikkunana lapsen kielioppiin ja osoittavat, että lapsen kieliopissa säilyy<br />
pitkään aikaa aikuiskielestä eroavia ratkaisuja (aikakin aikuiskielen mukaisten<br />
muodostustapojen rinnalla).<br />
Katri Saaristo-Helin – 3-vuotiaiden suomea omaksuvien lasten äänteellinen<br />
kehitys PMLU-menetelmän avulla tarkasteltuna<br />
Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden suomea omaksuvan lapsen äänteellistä kehitystä<br />
kolmen vuoden iässä. Puolen tunnin nauhoituksista analysoitiin jokaisen lapsen<br />
osalta 100 sanaa ja pisteytettiin sanat PMLU-menetelmän (engl. Phonological<br />
Mean Length of Utterance, Ingram & Ingram 2001; Saaristo-Helin, Savinainen-<br />
Makkonen & Kunnari 2006) avulla. Vertaamalla lasten tuloksia laajempaan<br />
pitkittäisaineistoon (tarkastelupisteet 2;0, 2;6, 3;0 ja 3;6) voitiin todeta, että kolmen<br />
vuoden iässä lapset olivat saavuttaneet tason, jolloin heidän tavoitesanojensa<br />
fonologinen keskipituus (PMLU-arvo) ei enää kasvanut. Lasten tuottamista<br />
sanoista keskimäärin noin kolme neljäsosaa oli tuotettu täysin oikein. Lasten<br />
tuottamat sanat olivat jo hyvin lähellä tavoitteitaan, joskaan eivät täysin korrekteja,<br />
sillä konsonanttiyhtymien yksinkertaistumisia, assimilaatioita ja äänteiden<br />
systemaattisia substituutioita yhä esiintyi lasten puheessa. Kolmivuotiaiden lasten<br />
aineistossa oli havaittavissa myös joitakin yksittäisiä virheellisiä taivutusmuotoja,<br />
joita ei aiemmissa tarkastelupisteissä esiintynyt. Pitkittäistutkimuksen perusteella<br />
intensiivisin äänteellisen kehityksen kausi ajoittui PMLU-menetelmällä arvioituna<br />
ajanjaksolle 2;0-2;6, mutta tarkentumista lasten tuotoksissa tapahtui edelleen välillä<br />
2;6-3;6.<br />
Lähteet:<br />
Ingram, D. & Ingram, K.D. (2001) A Whole-Word Approach to Phonological Analysis and<br />
Intervention. Language, Speech and Hearing Services in Schools, 32, 271-283.<br />
Saaristo-Helin, K., Savinainen-Makkonen, T. & Kunnari, S. (2005). Ilmauksen fonologinen<br />
keskipituus äänteellisen kehityksen mittarina suomea omaksuvilla lapsilla. Fonetiikan päivät<br />
2004: The phonetics symposium 2004 / T. Seppänen, K. Suomi & J. Toivanen (toim.), 10-13.<br />
Saaristo-Helin, K., Savinainen-Makkonen, T. & Kunnari, S. (2006). The Phonological Mean Length<br />
of Utterance: methodological challenges from a crosslinguistic perspective. Journal of Child<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 136 / 155<br />
OULU
Change language