Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
26. KAUPPINEN, MERJA – KIELEN ARVOTTAMINEN JA<br />
NORMITTAMINEN ÄIDINKIELEN OPETUSSUUNNITELMISSA<br />
Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto<br />
Asiasanat: arvottaminen, opetussuunnitelma, perusopetus, tekstintutkimus,<br />
äidinkieli<br />
Kriittisen tekstintutkimuksen näkökulmasta opetussuunnitelmat eivät ole<br />
neutraaleja hallinnon asiakirjoja vaan valtaa heijastavia ja erilaisiin<br />
arvojärjestelmiin perustuvia dokumentteja (esim. Luke 1996). Esimerkiksi<br />
perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmat heijastavat erilaisia<br />
kielikäsityksiä ja sisältävät näin myös monenlaisia suhtautumistapoja kieleen.<br />
Opetussuunnitelmat arvottavat ja normittavat kieltä ja kielenkäyttöä. Tarkastelen<br />
esitelmässäni sitä, millaisia suhtautumistapoja kieleen äidinkielen ja kirjallisuuden<br />
valtakunnalliset opetussuunnitelmat vuosilta 1970, 1985, 1994 ja 2004 ilmentävät.<br />
Miten kielen arvottaminen asiakirjoissa näkyy, mitä kielestä arvotetaan ja<br />
normitetaan ja mitkä ovat arvottamisen kriteerit?<br />
Kieltä koskevat arvostukset näkyvät siinä, miten kielestä<br />
opetussuunnitelmissa puhutaan ja miten kieltä käsitellään: Miksi oppiaineen nimi<br />
on ”äidinkieli ja kirjallisuus” eikä esimerkiksi ”suomen kieli”? Miten oppiaine<br />
jakautuu eri opetussuunnitelmissa osa-alueisiin? Miten osa-alueet painottuvat<br />
suhteessa toisiinsa? Miten jakoa perustellaan, ja mitä siitä seuraa? Lisäksi kieltä<br />
arvotetaan oppiaineen tavoitteissa ja sisällöissä: Mitkä kielen variantit nousevat<br />
esiin, ja miten niistä puhutaan? Mitkä kielen funktiot opetussuunnitelmissa<br />
korostuvat? Millaisia kielimuotoja ja tekstejä nostetaan esiin? Miten yleiskieli<br />
määritellään ja miten sen käyttöön ohjataan?<br />
Kielelliset normit ovat kielen käyttöä koskevia sääntöjä ja ohjeita. Kieltä on<br />
lokeroitu ja paketoitu opetussuunnitelmissa erilaisin kriteerein ”oikeiksi” ja<br />
”vääriksi”, toivottaviksi ja kartettaviksi kielimuodoiksi. Vuoden 1970 ja 1985<br />
opetussuunnitelmissa tavoiteltava kielimuoto on yleiskieli, ja se perustuu kielen<br />
rakennekuvauksesta johdettuihin sääntöihin, preskriptiiviseen kielioppiin.<br />
Yleiskielen käyttöön harjaannutaan opiskelemalla kieltä koskevia sääntöjä, mm.<br />
oikeakielisyyttä. Vuoden 1994 ja 2004 opetussuunnitelmissa kielimuodon valinta<br />
lähtee kielenkäyttötilanteesta. Myös kielitietous on tilanteista: tietoa kielestä<br />
hankitaan kielenkäyttöä havainnoimalla ja jäsentämällä. Kieli on näin tutkittava ja<br />
kartoitettava ilmiö eikä valmiina annettu ja ennalta määritelty paketti.<br />
Lähteet:<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 41 / 155<br />
OULU