11.05.2014 Views

Abstraktit - Oulu

Abstraktit - Oulu

Abstraktit - Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

54. OJUTKANGAS, KRISTA – IHAN PIHALLA? SUOMEN KIELEN<br />

ULKONA-, ULOS-, ULKOA-ADVERBIEN SELVITTELYÄ<br />

Suomen kieli, Turun yliopisto<br />

Asiasanat: adverbit, kognitiivinen kielentutkimus, postpositiot, spatiaalinen<br />

semantiikka<br />

Valtaosa suomen kielen paikkaa ja suuntaa ilmaisevista itsenäisistä elementeistä<br />

toimii sekä postpositioina eli yhdessä tavallisesti genetiivisijaisena täydennyksenä<br />

ilmipannun kiintopisteen kanssa että adverbeina, ilman määrämuotoista<br />

täydennystä. Tutkimukseni kohteena oleva ulkona, ulos, ulkoa -sarja (lyhyesti:<br />

ulko-adverbit tai -sarja) on tästä poikkeus, sillä se toimii vain adverbina, jos<br />

kiintopiste niiden yhteydessä ilmaistaan, se tapahtuu paikallissijaisen sananmuodon<br />

avulla.<br />

Adverbeilla nähdään yleensä olevan adpositioita vahvempi suhde lauseen<br />

verbiin. Esimerkiksi tutkimuksessaan englannin prepositioista Tyler ja Evans<br />

korostavat, että adverbina käytetty grammi ei preposition tavoin kuvaa muuttujan ja<br />

kiintopisteen välistä suhdetta vaan että se kytkeytyy kuvatun tilanteen<br />

aspektuaaliseen merkitykseen (2003: 62, 86). Suomen sekä adverbeina että<br />

postpositioina toimivien grammien tarkastelu ei kuitenkaan pelkästään vahvista<br />

ajatusta adverbin ensisijaisesti verbiin liittyvästä tehtävästä, vaan myös adverbien<br />

yhteydessä on täysin luontevaa ilmaista kiintopiste eri tavoin, ja postpositioiden ja<br />

adverbien välisen kategoriajatkumon voi nähdä rakentuvan näiden ilmaisutapojen<br />

varaan (Ojutkangas 2005, tulossa a).<br />

Ulko-adverbit toimivat mm. sisä-kantaisten paikkaa ilmaisevien grammien<br />

vastakohtaparina. Sisä-grammeilla ilmaistaan sijaintia suhteessa rajattuun<br />

kiintopisteeseen, erityisesti säiliöön. Tutkimuksessani selvitän, millaisia ulkoadverbeilla<br />

kuvattujen tilasuhteiden kiintopisteet ja kiintopisteiden mahdolliset<br />

kielelliset ilmaukset ovat ja mikä on adverbin rooli siinä, millaiseksi kiintopiste<br />

tulkitaan. Selvitettäviin seikkoihin kuuluvat myös vain adverbina toimivan ulkosarjan<br />

suhde lauseen verbiin ja se, millaisena adverbit kuvaavat muuttujan ja<br />

kiintopisteen välisen suhteen.<br />

Tutkimukseni perustuu Lauseopin arkiston materiaaliin sekä Internetistä<br />

tekemieni aineistohakujen tuloksiin. Tällaisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluu,<br />

että myös aineisto ohjaa tutkimuskysymysten valintaa. On täysin mahdollista, että<br />

aineiston analyysi kohdistaa tutkimuksen ainakin osittain ennalta odottamattomiin<br />

aiheisiin (myös Ojutkangas tulossa b).Tutkimuksen teoreettisena taustana on<br />

kognitiivinen kielentutkimus.<br />

Lähteet:<br />

Ojutkangas, Krista 2005: Viittauskehykset ja tarkastelunäkökulma miten sijaintia perusakseleilla<br />

kuvataan? Virittäjä 109 s. 525551.<br />

KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 78 / 155<br />

OULU

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!