Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
40. LEPISTÖ, KIRSI & JURMU, TUULA – PALUUMUUTTAJAT<br />
TUTKIMUKSEN KOHTEENA<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto, Saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitos<br />
Asiasanat: siirtolaisuus maastamuutto - paluumuutto paluumuuttaja - ruotsin kieli<br />
Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia, ja muuttoliikettä maiden välillä on<br />
esiintynyt kautta aikojen. Toisen maailmansodan jälkeen ylivoimaisesti suurin osa<br />
Suomesta poismuuttaneista on löytänyt uuden kotimaan Ruotsista. Tämä ryhmä<br />
muodostaa Ruotsissa suurimman siirtolaisryhmän, ja heidän asemaansa on<br />
vuosisadan loppupuolella vakiinnuttanut saavutettu vähemmistöstatus. Reinansin<br />
(1997, s. 97) mukaan vuonna 1993 Ruotsissa asui noin 450 000 ensimmäisen ja<br />
toisen sukupolven suomalaista, sekä myöhempien sukupolvien suomalaisia, joista<br />
ei ole tilastoja. Arvioiden perusteella kaikista vuoden 1945 jälkeen Ruotsiin<br />
muuttaneista noin puolet ovat palanneet Suomeen (Korkiasaari & Tarkiainen 2000,<br />
s. 474).<br />
Paluumuuttajaksi lasketaan kaikki suomalaista syntyperää olevat<br />
maahanmuuttajat, myös ulkomailla syntyneet jälkipolvet, kansalaisuudesta<br />
riippumatta. Paluumuutto Ruotsista Suomeen oli 1970-luvun alussa ja 1980-luvun<br />
aikana suurempaa kuin maastamuutto. Tutkimusten mukaan paluumuuton syitä<br />
olivat mm. kotiseudun kaipuu, huoli lasten tulevaisuudesta, opiskelu ja<br />
viihtymättömyys Ruotsissa (Korkiasaari & Tarkiainen 2000, s. 473-474, 477).<br />
Esittelemme kahta tekeillä olevaa tutkimusta, joita yhdistää Ruotsista<br />
palanneet suomalaiset.<br />
Jurmu tutkii teemahaastattelun avulla yhden Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin<br />
olevan suvun kokemuksia migraatiosta ja suvun taustan vaikutuksia seuraaviin<br />
sukupolviin. Pääpaino tässä tutkimuksessa kiinnittyy kieliin; kielen oppimiseen, sen<br />
säilyttämiseen, itseidentifikaatioon ja asenteisiin kieliä kohtaan. Esitelmässä Jurmu<br />
kertoo tutkimuksen ensimmäisestä vaiheesta ja jatkosuunnitelmista.<br />
Lepistön tarkoitus on selvittää, kuinka Ruotsista palanneet suomalaiset, jotka<br />
ovat paluunsa jälkeen opiskelleet ruotsin kielen opettajiksi, hyödyntävät<br />
kielitaitoaan ja kulttuurin tuntemustaan omassa työssään. Tutkimuksen materiaali<br />
koostuu kuuden paluumuuttajan haastattelusta. Esitelmässä kerrotaan<br />
haastatteluiden tuloksia.<br />
Lähteet:<br />
Korkiasaari, J. & Tarkiainen, K. 2000. Suomalaiset Ruotsissa. Suomen siirtolaisuuden historia 3.<br />
Siirtolaisuusinstituutti. Turku.<br />
Reinans, S. A. 1996. Den finländska befolkningen i Sverige en statistiskdemografisk beskrivning.<br />
Teoksessa: Finnarnas historia i Sverige. Del 3. Tiden efter 1945. J. Lainio (red.). Finska<br />
historiska Samfundet/Nordiska museet. Helsinki/Stockholm. s. 63-254.<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 60 / 155<br />
OULU
Change language