Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
24. KAJANDER, MIKKO – ONKO TARTTUMISELLA SUUNTA?<br />
VERBIN TÄYDENNYSTEN SIJAVALINTA SUOMENOPPIJAN<br />
HAASTEENA<br />
Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli<br />
Asiasanat: suomi toisena kielenä, verbin täydennykset, konstruktio, valenssi<br />
Verbin valenssi tai erityyppiset konstruktiot edellyttävät verbiltä tiettyä sijaa,<br />
joskus myös tiettyä suutaisuutta. Kuinka pakollista suunnan ilmaiseminen on<br />
tiettyjen verbien yhteydessä? Näkevätkö suomenoppijat sijavalinnan taustalla yhtä<br />
paljon tai samanlaista semanttista motivaatiota kuin äidinkieliset?<br />
Tämä esitelmä on osa tutkimustyötä, jossa pyrin selvittämään sitä, kuinka<br />
suomenoppijat hahmottavat verbin täydennysten sijan määräytymisen, erityisesti<br />
verbien paikallissijaisten täydennysten semanttisen motivaation. Sellaiset käsitteet<br />
kuten konstruktio, argumenttirakenne, täydennysmuotti ja valenssi ovat keskeisessä<br />
asemassa tutkimuksessani. Tarkoituksena on tuottaa lisätietoa edistyneempien<br />
suomenoppijoiden ongelmakohdista kielenoppimisessa, sillä enimmäkseen<br />
tutkimus on tähän mennessä keskittynyt alkeisoppijoihin. Tutkimukseni on<br />
alkuvaiheessaan, ja tässä vaiheessa aineistoa on saksankielisiltä suomenoppijoilta.<br />
Iso suomen kielioppi (s. 1177) näkee verbin täydennysten sijan semanttisen<br />
motivaation jatkumonluonteisena. Esimerkiksi verbin tykätä täydennys on<br />
vaihtoehdoitta elatiivissa (rektiosuhde), kun taas esimerkiksi verbi lähteä vaatii<br />
täydennykseltään ainoastaan tiettyä suuntaisuutta, ei tiettyä sijaa. Monissa<br />
rektionomaisissakin tapauksissa voidaan sijamuoto ajatella ainakin jossain määrin<br />
semanttisesti motivoituneeksi. Esimerkiksi tarttumisella on suunta (Tartuin<br />
kahvaan) ja maistumisen voi ilmaista lähteenä tai kohteena (Se maistuu omenalle ~<br />
omenalta).<br />
Vaikka suomea äidinkielenään puhuvasta saattaakin tuntua, että yllä<br />
mainituissa lauseissa sijamuodot kuvaavat (tai ainakin voisivat kuvata) tiettyä<br />
suuntaisuutta, ei suomenoppija välttämättä näe asiaa samalla tavalla. Esimerkiksi<br />
lumen tarttumisessa kenkiin ei tarvitse olla mitään suuntaa, vaikka äidinkielinen<br />
kenties niin saattaisi kuvitellakin. Toisaalta ei myöskään ole selvää, miten<br />
äidinkieliset asian näkevät: liittyykö paikallissijoihin ensisijaisesti suunta, ja<br />
pyritäänkö kenties sen vuoksi suuntaisuutta näkemään sellaisissakin teoissa ja<br />
tapahtumissa, joissa itse asiassa suuntaisuus ei olekaan kovin keskeistä tai edes<br />
välttämätöntä.<br />
Käytännön opetustyössä olen huomannut, että niille, joiden äidinkieli ei ole<br />
suomi, sijamuodon valinta tuottaa ongelmia monestakin eri syystä. Tämä on myös<br />
edistyneen suomenoppijan ongelma. Äidinkieli voi erota suomesta esimerkiksi<br />
siinä, millaiset teot ja tapahtumat ajatellaan suuntaisiksi.<br />
Jos suomenoppijan omassa äidinkielessä vaikkapa saamisella ei ole suuntaa,<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 38 / 155<br />
OULU
Change language