Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Asiasanat: ylioppilasaine, evaluoiva kielenkäyttö, genre, tekstilingvistiikka,<br />
kirjoittaminen<br />
Suomenkielisessä lukiossa äidinkielen päättökokeessa kirjoitettava ylioppilasaine<br />
on kompleksinen tekstilaji, joka määritellään väljästi esseen kaltaiseksi<br />
kirjoitusmuodoksi. Ylioppilasaineen tulisi olla pohdiskeleva teksti, ja käsiteltävästä<br />
asiasta kirjoittajan olisi tuotava esille sen eri puolet. Kirjoittajan yhtenä tehtävänä<br />
on siis pitää kompleksinen teksti hyppysissään: eri näkökulmat eivät saisi sekoittua<br />
ja oman äänen pitäisi kantautua tekstistä päällimmäisenä. Jos näin ei ole, myös<br />
tekstin koherenssi kärsii (ks. Kalliokoski 2005).<br />
Tässä esitelmässäni pohdin, mitä kirjoittajan oman äänen välittyminen<br />
ylioppilasaineessa tarkoittaa. Minkälaisin lingvistisin menetelmin tekijän ääntä on<br />
mahdollista ylioppilasaineista tutkia? Esittelen havaintoja niistä erilaisista kielen<br />
mekanismeista, joista oma ääni ylioppilasaineeseen rakentuu. Tarkemmin fokusoin<br />
evaluoivaan kielenkäyttöön, jonka funktio on kirjoittajan asennoitumisen<br />
ilmaiseminen tekstin aihetta ja oletettua tai toivottua lukijaa kohtaan (vrt. Martin &<br />
White 2005: Hunston & Thompson 2000).<br />
Lähtökohtani on ajatus tekijästä tekstin näkökulman valitsijana ja tekstistä<br />
sen välittäjänä. Narratiivisissa teksteissä eri äänten ja näkökulmien suhteeseen on<br />
pureuduttu kertojan ja fokalisoijan käsitteillä (mm. Rimmon-Kenan 1991), ja tätä<br />
analysointitapaa on laajennettu myös ei-narratiivisiin teksteihin. Kertoja on<br />
ulkoinen kerronnan konstruoija, jonka havaittavuutta tekstistä voidaan lingvistisin<br />
keinoin analysoida (vrt. Pallaskallio 2006; Jaakola 2006; Nordlund 2005).<br />
Ylioppilasaineen tekstin voisi siis nähdä kerrontana, kerronta taas suodattuu aina<br />
jonkun näkökulmasta.<br />
Aineistonani on toisena koepäivänä kirjoitettuja ylioppilasaineita keväältä<br />
2005. Koska ylioppilasaineen luonteeseen kuuluu tekstien eritasoisuus, on otettava<br />
huomioon myös se, ettei tekijän ääni amatöörikirjoittajan tekstissä välttämättä<br />
lainkaan kuulu tai se ei vakiinnu. Pohdin siis myös, säilyykö tekijän ääni samana<br />
tekstin jatkuessa, ja jos niin, millä keinoin? Esitelmässäni tarkastelenkin rinnan<br />
ilmiöitä, joita esiintyy eximian ja toisaalta lubenterin saaneissa aineissa.<br />
Esitelmäni liittyy tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, joka käsittelee<br />
evaluoivaa kielenkäyttöä ylioppilasaineen tekijän äänen välittäjänä. Se on myös osa<br />
Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistä Kielitaidon kirjo -tutkimushanketta.<br />
Lähteet:<br />
Hunston, Susan Thompson, Geoff 2000 (toim.): Evaluation in text. Authorial stance and the<br />
construction of discourse. Oxford University Press, Oxford.<br />
Jaakola, Minna 2006: Pussikaljaromaanin ääniä. Teoksessa Taru Nordlund, Tiina Onikki-<br />
Rantajääskö & Toni Suutari (toim.) Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan,<br />
muutoksiin ja valintoihin, 163–181. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<br />
Kalliokoski, Jyrki 2005: Moniäänisyys ja koherenssi suomea toisena kielenä kirjoittavien teksteissä.<br />
Teoksessa Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys, 224–<br />
257. Tietolipas 206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<br />
Martin, J.R. & White, P.R.R. 2005: The language of evaluation. Appraisal in English. Palgrave<br />
Macmillan, Hampshire.<br />
Nordlund, Taru 2005: Suomen kielen kvasirakenne ja kieliopillistunut moniäänisyys. Teoksessa<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 141 / 155<br />
OULU
Change language