Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
56. PAULSEN, GEDA – INTERNET-KIELI AINEISTONA<br />
VERBIJOHDOSTEN TUTKIMUKSESSA<br />
Åbo Akademi, Finska språket och litteraturen<br />
Asiasanat:<br />
Kielentutkimuksessa perinteisinä aineistolähteinä ovat olleet erilaisiin tarkoituksiin<br />
kerätyt korpukset, suullisen tai kirjoitetun kielen arkistot sekä erilaiset testi- ja<br />
haastatteluaineistot. Näiden aineistojen lähteet ovat. kontrolloitavissa sekä<br />
tekstityypiltään, kirjoitustyyliltään että esimerkiksi sanaston taajuudeltaan. Internet<br />
tarjoaa kuitenkin aivan toisentyyppisen dynaamisen ja muuttuvan aineiston<br />
tutkijan käytettäväksi. Millainen tämä materiaali on ja miten siihen suhtautua?<br />
Saako niin muuttuvaa materiaalia käyttää kielenkuvauksessa ja miten sitä pitäisi<br />
käyttää? Selvää on, että vanhat aineiston keruuseen liittyvät kriteerit eivät<br />
nettiaineiston kohdalla välttämättä päde, joten uudet kriteerit ja perustelut ovat<br />
tarpeen.<br />
Esitelmässäni pohdinkin Internet-aineiston käyttöön liittyviä kysymyksiä.<br />
Käsittelen asiaa oman tutkimuskohteeni kannalta, joka on suomen kielen<br />
kausatiivijohdokset ja niiden leksikaalinen kuvaus. Internet-aineiston puolesta<br />
puhuu se, että se heijastaa kielen muutosta ja potentiaalisia muutoksia aiheuttavia<br />
pesäkkeitä ja verkostoja. Hyvä peruste on myös materiaalin laajuus: suuristakaan<br />
käytössä olevista tekstikorpuksista ei löydy esimerkkejä joistain kiinnostavista<br />
esimerkeistä. Esim. haetuttaa-verbin kaikkien muotojen esiintymiä löytyy<br />
sanomalehtikieleen perustuvasta Kielipankin aineiston 76,5 miljoonasta sanasta<br />
koostuva korpuksesta 11 kappaletta kun taas Internetistä Google-hakukone antaa<br />
391 osumaa ainoastaan yksikön 3. persoonan muodosta (haettu 16.2.2007).<br />
Nettiavaruudessa vallitsevat omat tekstityypit ja -rekisterit heijastuvat myös<br />
aineistoon. Oman aineistoni keruussa olen huomannut, että joidenkin johdosten<br />
esiintymistaajuus keskittyy tiettyihin tekstilajeihin. Toisaalta aihepiiri, joka<br />
yhdistää jonkin alan asiantuntijoita tai harrastajia, vaikuttaa sanaston käyttöön ja<br />
merkityksen erikoistumiseen. Ongelmana voidaan nähdä vaikka se, että<br />
nettikirjoittajaa on vaikeaa luokitella; ei ole varmuutta edes siitä, onko<br />
kielenkäyttäjä äidinkielinen. Jatkuvan sisällönmuutoksen ja sekaan mahtuvien<br />
epärelevanttien hakutulosten takia nettiaineiston sanafrekvensseja ei voikaan laskea<br />
ilman aineiston tarkkaa suodattamista. Mitä seurauksia nettimateriaalin<br />
ominaisuuksilla on kielentutkimuksen kannalta,? Mitä sillä on annettavaa? Mitkä<br />
olisivat mahdolliset kriteerit ”villin” aineiston kesyttämiseksi? Nämä ovat<br />
mielestäni vähintään keskustelun arvoisia kysymyksiä.<br />
Lähteet:<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 82 / 155<br />
OULU
Change language