Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Language, 33, 179–190.<br />
Tuula Savinainen-Makkonen – 3-vuotiaiden suomalaislasten<br />
konsonanttiyhtymät<br />
Konsonanttiyhtymät on haasteellisin syntagmaattinen rakenne, jonka<br />
suomalaislapset fonologisessa kehityksessään kohtaavat. Esitelmässä tarkastellaan<br />
3-vuotiaiden suomalaislasten taitoja tuottaa sanansisäisiä kahden konsonantin<br />
yhtymiä. Puheen kehityksen osalta varhaisimmat suomalaislapset alkavat tuottaa<br />
korrekteja konsonanttiyhtymiä jo ennen kahden vuoden ikää (Savinainen-<br />
Makkonen, 2006), mutta edelleen 3-vuotiaana lasten väliset erot ovat suuret. Tässä<br />
12 lapsen aineistossa muutama 3-vuotiaista lapsista tuotti vain 4-5 yhtymää<br />
onnistuneesti, kun edistyneimmät tuottivat jo noin 30 eri konsonanttiyhtymää<br />
korrektisti. Parhaiten onnistuttiin tuottamaan samapaikkaisen nasaalin ja klusiilin<br />
yhtymiä (esim. esim. lintu, omppu). Yksinäiskonsonanttien kehitystilanne vaikuttaa<br />
luonnollisesti konsonanttiyhtymien toteutumiseen ja myöhään opitut konsonantit<br />
ilmaantuvat myöhään myös konsonanttiyhtymiin. Haasteellisimpia yhtymiä näille<br />
suomalaislapsille olivat /r/-yhtymät<br />
Lähteet:<br />
Savinainen-Makkonen, T. (2006). 2-vuotiaiden konsonanttiyhtymät. Puhe ja kieli, 26 (2), 81-97.<br />
Savinainen-Makkonen, T. (arvioitavana). The early stages of the acquisition of heterosyllabic twoconsonant<br />
clusters in Finnish.<br />
Maarit Silvén – Mitkä tekijät selittävät sanaston kasvua? Yksi- ja<br />
kaksikielisten vertailu<br />
Valtaosa suomalaisista opettelee yhtä kieltä varhaislapsuudessa. Tässä esityksessä<br />
vertaan kaksikielisissä kodeissa kasvavien lasten kehitystä suomea opettelevien<br />
lasten kehitykseen. Seuranta alkoi vuonna 2000 lasten syntymän jälkeen. Kielen<br />
kehitys varhaislapsuudessa on paljastunut voimakkaammin sekä geneettisen että<br />
kulttuurisen perimän säätelemäksi kuin perinteisesti on ajateltu. Nykytietämyksen<br />
mukaan jo vastasyntyneet lapset erottavat puheen ominaispiirteitä. Toisaalta<br />
kuullun puheen piirteet vaikuttavat kielen kehitykseen jo varhain. Lapset<br />
oppivatkin tunnistamaan äidinkielelleen tyypillisiä äänteitä ennen kuin he<br />
muodostavat ensimmäiset sanansa. Tarkastelen esityksessäni, miten lasten sanasto<br />
kasvaa, kun vanhemmat ovat erikielisiä ja osoitan, mitkä muut piirteet lapsessa ja<br />
kasvuympäristössä selittävät sanaston kasvuvauhtia kolmanteen ikävuoteen saakka.<br />
Ritva Takkinen – Kuvailevat viittomat 3-vuotiaan viittomakielessä<br />
Kolmivuotiaalla viittomakieltä omaksuvalla lapsella kieliopillinen kehitys on jo<br />
vauhdissa kuten puhuttua kieltä omaksuvilla kuulevillakin lapsilla. Tässä<br />
esityksessä tarkastelen suomalaisen viittomakielen kuvailevia (polysynteettisiä)<br />
viittomia. Kuvailevat viittomat koostuvat käsimuodosta, käden orientaatiosta,<br />
artikulaatiopaikasta, artikulaatioliikkeestä sekä ei-manuaalisesta parametrista, kuten<br />
kiinteät viittomatkin, mutta niillä ei ole kiinteää perusmuotoa. Ne saavat lopullisen<br />
muotonsa kussakin viittomatilanteessa sen mukaan millaisen kuvan viittoja haluaa<br />
välittää kertomastaan asiasta. Näiden viittomien käsimuodot viittaavat puheena<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 137 / 155<br />
OULU
Change language