Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
Abstraktit - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18. HYVÄRINEN, IRMA – SAKSAN JA SUOMEN<br />
KOMMUNIKATIIVISET RUTIINI-ILMAUKSET<br />
FRASEOLOGIAN PERIFERIAA? PRAGMAATTISTEN<br />
FRASEOLOGISMIEN RAJAAMISEN JA KONTRASTOINNIN<br />
ONGELMIA<br />
Helsingin yliopisto, saksalainen laitos<br />
Asiasanat:<br />
Esitykseni tavoitteena on pohtia kommunikatiivisten rutiini-ilmausten rajaamisen ja<br />
kielen tämän osa-alueen vertailuun soveltuvan tertium comparationis’in ongelmia<br />
osana tutkimushankettani "Saksan ja suomen kommunikatiiviset rutiini-ilmaukset<br />
fraseologian ja fraseografian näkökulmasta", joka kuuluu osahankkeena Helsingin<br />
yliopiston saksalaisen laitoksen kattoprojektiin "Vapaan syntaksin, fraseologian ja<br />
leksikon välimaastoa".<br />
Kommunikatiiviset rutiini-ilmaukset ovat olennainen osa jokapäiväistä<br />
vuorovaikutusta. Vakiintuneisuudessaan ne auttavat sekä puhujaa että kuulijaa<br />
hallitsemaan samankaltaisina toistuvia viestintätilanteita. Vaikka niiden<br />
sananmukainen merkitys on haalistunut, niiden pääpiirteittäinen merkitys on usein<br />
johdettavissa niiden osien merkityksen perusteella, joten niiden ymmärtäminen on<br />
vieraan kielen puhujalle helpompaa kuin niiden tuottaminen asianmukaisessa<br />
muodossa ja oikeassa yhteydessä. Rutiini-ilmauksia voi vain harvoin kääntää<br />
sananmukaisesti eikä tietylle ilmaukselle välttämättä aina ole vakiintunutta<br />
vastinetta toisessa kielessä. Perinteisissä sanakirjoissa rutiini-ilmaukset esiintyvät<br />
useimmiten ilman erityismerkintää kollokaatioiden ja esimerkkien seassa.<br />
Kommunikatiiviset rutiini-ilmaukset ovat siis haasteellinen tutkimuskohde niin<br />
kielten ja kulttuurien vertailun, vieraan kielen oppimisen ja opetuksen,<br />
leksikografian kuin käännöstutkimuksenkin näkökulmasta.<br />
Fraseologiantutkimuksessa kommunikatiivisten rutiini-ilmauksien on katsottu<br />
kuuluvan fraseologian periferiaan. Niihin voidaan silti soveltaa samoja kriteerejä<br />
kuin fraseologian ytimeen kuuluvien ns. referentiaalisten fraseolekseemien<br />
kuvaukseen: Morfosyntaktisesti ne voidaan jakaa itsenäistä lausumaa pienempiin<br />
ilmauksiin ja (potentiaalisesti itsenäisiin) lausumiin, ne voidaan luokitella niiden<br />
sisäisen rakenteen perusteella, ja semanttisesti ne voidaan jakaa täysin, osin tai eiidiomaattisiin<br />
ilmauksiin. Rutiini-ilmausten olennaisin piirre on kuitenkin niiden<br />
pragmaattinen erityisfunktio, ”tilanteisuus”, jonka perusteella niitä kutsutaan myös<br />
pragmaattisiksi fraseologismeiksi: Ne ovat joko tilannespesifisiä (tervehtiminen,<br />
esittely, anteeksi pyytäminen, kiittäminen jne.) tai monitilanteisia (keskustelun<br />
ohjaus ja jäsentely, metakommunikatio).<br />
Fraseologian ytimeen kuuluvia fraseolekseemejä, esim. verbi-idiomeja, on<br />
tutkittu saksaa ja suomea kontrastoiden jo hyvinkin perusteellisesti, kun taas<br />
KIELITIETEEN PÄIVÄT 24.–25.5.2007 30 / 155<br />
OULU
Change language