VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA<br />
JA TE TOITTE KUOLEMAA<br />
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset<br />
Lars Westerlund<br />
Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst<br />
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat<br />
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.<br />
Kirjoituksessa käsittelen näihin venäläisiin kohdistuneita surmatekoja<br />
kiinnittäen huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:<br />
- mikä oli teloitettujen venäläisten lukumäärä?<br />
- mitkä ryhmät venäläisten keskuudessa joutuivat teloitusten kohteeksi?<br />
- kenen määräyksestä teloitukset suoritettiin ja miksi?<br />
- miten vastuussa olevat sotilasviranomaiset reagoivat Viipurin venäläisiin kohdistuvien<br />
teloitusten johdosta ja mihin toimenpiteisiin he ryhtyivät?<br />
- ovatko Viipurin venäläisteloitukset verrattavissa 1990-luvulla syntyneeseen etnisen<br />
puhdistus -käsitteeseen ja vuoden 1948 kansainvälisessä sopimuksessa<br />
tarkoitettuun kansanmurhaan?<br />
- mitkä olivat jääkäreiden ja muiden aktivistien motiivit Viipurin venäläisiin<br />
kohdistuviin joukkoteloituksiin?<br />
Esitys koskee nimenomaan Viipurin kaupunkia. Tässä kirjoituksessa en siis huomioi<br />
Viipurin maalaiskunnassa tapahtuneita venäläissurmia. Muistelmissa ja asiakirjoissa<br />
ei kuitenkaan aina erotella Viipurin kaupunkia ja Viipurin maalaiskuntaan<br />
kuuluvaa Viipurin lähiympäristöä. Joissakin tapauksissa on mahdotonta kuitenkin<br />
tietää, onko jokin surma tarkasti ottaen tapahtunut kaupungin vai maalaiskunnan<br />
alueella.<br />
Aikaisempi tutkimus<br />
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetuista venäläisistä on historiallisessa tutkimuksessa<br />
vain katkelmallisia ja hajanaisia tietoja. Nämä vähäiset kommentit ovat<br />
myös yleensä syntyneet verrattain myöhään, kolmena viimeisenä vuosikymmenenä<br />
eli peräti 50–80 vuotta teloitusten jälkeen.<br />
Varsinkin työväen julkaisuissa on saattanut esiintyä suuresti liioiteltuja kirjoituksia<br />
Viipurin venäläissurmista. Eräässä vuoden 1918 sodan muistojulkaisussa kirjoitti<br />
nimetön suomalainen työväenaktivisti vuonna 1928 seuraavasti: “V:n 1918 lopulla<br />
kertoi eräs Viipurissa asuva venäläinen (porvari), että Viipurin venäläisen seurakunnan<br />
jäseniä, sellaisia, jotka eivät millään tavoin osallistuneet luokkasotaan, hävisi<br />
Viipurin valloituksen aikana alun neljättä tuhatta henkilöä. Kertoja uskoi, että<br />
vain harvoilla lienee ollut mahdollisuutta päästä pakenemaan esim. Venäjälle, vaan<br />
97
Change language