VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Marraskuun alkupäivinä kaupungissa tapahtui venäläisen varusväen keskuudessa
ryöstömurha. Kaupungin länsilaidalta, sotaväen leirikentän laidalta löydettiin 172.
rykmentin vanhemman aliupseerin, Taras Stafienkon ryöstetty ruumis. Aliupseeria
oli lehtitietojen mukaan lyöty päähän, ja surmaamisen ja ruumiinryöstön jälkeen
ruumis oli ripustettu puuhun ohikulkijoiden kauhuksi. 8
Lokakuun lopussa 1917 sotamies- ja kasakkaneuvostoon perustettiin
toimeenpaneva komitea, jolta kaupungin työväen järjestyskaarti pyysi aseistusta.
Marraskuun 23. päivänä toimeenpaneva komitea lupasi järjestyskaartille 150 kappaletta
kivääreitä: kokous päätti luovuttaa aseet äänestyksen jälkeen, 28 neuvoston
jäsenen äänestäessä aseiden luovuttamisen puolesta ja kolmentoista
pidättäytyessä äänestämästä. 9 Samanaikaisesti varusväki vaihtoi aseita ja patruunoita
päivittäin elintarvikkeisiin ja muihin hyödykkeisiin, ja niitä hankkivat sekä kaupungin
punakaartiin että suojeluskuntaan kuuluneet henkilöt.
Joulukuun alkupäivinä varuskunnassa tapahtui kapina, jonka seurauksena
sotamiesneuvoston toimeenpaneva komitea vangitsi varuskunnan päällikön, kenraalimajuri
Filippovin ja joukon tämän alaisia upseereita. 10
Eri arvioiden mukaan Lappeenrannan varuskunnassa olisi ollut tammikuun lopulla
1918 vielä 2 500–2 800 venäläistä sotilasta. 11 Lukumäärää on kuitenkin pidettävä
kaikkien tietojen valossa virheellisenä. Kun tammikuun ja huhtikuun välisenä
aikana Lappeenrannan kautta poistui yhteensä vain 573 venäläistä rautateitse Pietariin,
12 on oletettavaa, että joukkojen pääosa oli tammikuun aikana poistunut jo
kaupungista. Lukumäärää olivat vähentäneet paitsi sotilaskarkuruus, myös ilmeisesti
aikaisemmat kuljetukset.
Sotatoimiin punaisten puolella näyttää Joutsenon ja Savitaipaleen rintamilla
osallistuneen lähinnä vain yksittäisiä vallankumouksellisia, 13 mutta siviileistä
koostuneelle punakaartijoukoille näistä muutamistakin koulutetuista miehistä oli
toki huomattavaa strategista hyötyä. Joutsenon rintamalla venäläisiä aliupseereita
ja sotilaita toimi tykistön, yhteensä kymmenen tykin päällikköinä. Nämä saapuivat
Viipurista rintaman ylipäällikön Viktor Ripatin pyydettyä tykistöä käyttöönsä helmikuun
20. päivän tienoilla. Tykkien päällikötkin ja noin 30 tykkimiestä tulivat Viipurista
ja lienevät olleet sinne samoihin aikoihin perustetun Venäjän punaisen kaartin
Viipurin esikunnan alaisia. 14
__________
8 Kansan Ääni 10.11.1917.
9 Kokousselostukset 22.11. ja 23.11.1917. VSHK A III 3, SA.
10 Kansan Ääni 4.12. ja 6.12. 1917 ja Etelä-Savo 11.12.1917.
11 Karimon (1937) mukaan 27.1.1918 Lappeenrannassa venäläisten joukkojen luku olisi ollut 2 500,
suunnilleen samaan päätyy myös Pietarinen (1929) s. 200, puhuen 2 800 miehestä.
12 Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, osa 2 1993 koottuun tilastoon kerättyjen tietojen mukaan. mt.
liite 2, 710.
13 Immosen (1992) s. 381 mukaan vallankumouksellisten puolella sotaan osallistui Joutsenon rintamalla
helmikuun lopulla noin kolmisenkymmentä miestä.
14 Parikka (1938) 91–92. Tanskanen 1978 143–144. Pietarisen 1929 mukaan venäläinen punaisen
kaartin esikunta perustettiin Viipuriin 18.2.1918. mt. 205.
87