VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

puhdistamisesta. Niinpä Viipurista Pietariin toukokuun puolivälissä saapunut Katonskiniminen
silminnäkijä kertoi seuraavaa Viipurin esikaupunkialueen tapahtumista: “Noin
kello 6 aamulla 28. huhtikuuta ryntäsivät valkoiset kaupunkiin Kolikkoinmäestä
(Kolikomjak) huutaen “ampukaa ryssät”. He tunkeutuivat asuntoihin, surmasivat ja
teloittivat, veivät ryhmiä valleille ja teloittivat kaikki kuularuiskuilla. He tappoivat
pääasiallisesti miehiä, mutta mukana oli myös lapsia.” 30 Valtionrautateiden koneinsinööri
Martin Dahlberg on taas kertonut kohtalostaan Viipurin Papulassa 29.4.1918:
“Asun venäläisessä talossa Majurinkatu 4:ssä, missä olen rouva Ida Uotisen asunnosta
vuokrannut 2 huonetta ja keittiön taloudelleni. Myös ukrainalainen sotilasinsinööri
oli vuokrannut häneltä huoneen. Asuntooni tunkeutui ovi-ikkunoita rikkoen
joukko aseistettuja miehiä klo 2 aamulla (myöhemmin sain kuulla heidän luultavasti
kuuluneen Savon Jääkärirykmentin 9:een pataljoonaan, joka oli ensiksi marssinut
kaupunkiin Papulan sillalta). He ryntäsivät heti ukrainalaisen insinöörin kimppuun
ja ampuivat kaksi laukausta häntä kohti. Me muut pakenimme sillä aikaa
keittiön ovesta. Pimeydessä luulimme nimittäin tunkeutuneita punabandiiteiksi (…).” 31
Poiketen Nurmion ja Grandellin vaikenemisesta Viipurin venäläisten kohtaloista
on jääkärimajuri Harald Öhqvistin jo alkukesällä 1918 antamassa lausunnossa joitakin
tietoja venäläisistäkin. Tämän lausunnon hän antoi tutkijalautakunnalle ja
koska se ei ollut tarkoitettu julkisuuteen, Öhqvist saattoi puhua verrattain
avomielisesti. Hänen lausuntonsa mukaan talojen omistajat auttoivat joukkoja osoittamalla
niille kaupungissa olevat venäläiset. Miespuoliset aikuiset ja nuorukaiset
vangittiin, ja jos esiintyi vastustusta, niskoittelijat ammuttiin. Öhqvist, joka toimi 9.
jääkäripataljoonan päällikkönä, on kertonut menetelmistään: “Puhdistustyön toimittivat
sotilaspatrullit, joitten johtajina enimmäkseen oli upseereita, mutta myöskin
korpraaleja ja aliupseereita.” Alustavan puhdistuksen yhteydessä ammuttiin ehkä
noin 150 henkilöä, “niin sanottuja punaryssiä”. Jos vangittavat asettuivat vastarintaan,
oli heidät ammuttu “talojen pihamaille tai poikkeustapauksissa myös kaduille”.
32 Päinvastoin kuin Öhqvist väittää ei ole kuitenkaan mitään merkkejä siitä, että
Viipurin venäläiset olisivat vastustaneet kaupunkiin tunkeutuvia joukkoja aseellisesti.
On nimittäin osoitettavissa, että vähintään useat kymmenet teloitetuista venäläisistä
suhtautuivat myötämielisesti valkoisiin ja auttoivat heitä oma-aloitteisesti.
Jää arvailujen varaan, mitä Öhqvist tarkoitti termillä “punaryssä”? Valkoisten
kielenkäytössä “punaryssä” tarkoitti melkein poikkeuksetta venäläisen sotaväen tai
__________
30 K rasstrelu v Vyborge. Novaja Žizn 2./15.5.1918.
31 SA, VSA, Viipurin kaupungin komendantti 1918. Kansio 12. Ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu:
“Jag bor i ett ryskt hus i Papula vid Majorsg. 4, där jag uti en lokal hyrt 2 rum och kök för mitt
hushåll hos Fru Ida Uotinen, som även hade hyrt ett rum åt en ukrainsk militäringenjör. I min lokal
trängde sig söndrande dörrfönstren en skara beväpnade män kl. 2 på morgonen (senare fick jag
höra, att de troligtvis hörde till 9:de bataljonen av Savolakska Jägarregementet, som först hade
tågat till staden över Papula bron). De rusade genast på den ukrainska ingenjören och avlossade
mot honom två skott. Vi övriga flydde under tiden ut genom köksingången. Vi trodde nämligen i
mörkret, att de inträngande voro rödbanditer (…).
32 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.
105