VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vaikka sopimuksen artiklat jättävät kaikki lukumääräperusteet avoimiksi voidaan<br />
kuitenkin tehdä joitakin päätelmiä. Ensinnäkin tarkoitettaneen suhteessa tai<br />
toisessa järjestyneitä ryhmiä. Näihin kuuluvat kansalliset, etniset ja uskonnolliset<br />
yhteisöt sekä rotuyhteisöt, mutta ei ilmeisesti poliittisia ryhmiä, sillä niistä ei ole<br />
nimenomaista mainintaa. Järjestyneisyys ei välttämättä tarkoittane kiinteästi järjestäytyneitä<br />
yhteisöjä, kuten yhdistyksiä, järjestöjä tai julkisoikeudellisia<br />
korporaatioita tai laitoksia, vaan myös löysähköjä ryhmiä. Tällaisiksi ei-kiinteästi<br />
järjestyneiksi ryhmiksi voitaneen katsoa tietyllä alueella asuvat ja tämän alueen<br />
valtaväestöön osittain sulautuneet kansalliset, etniset ja uskonnolliset piirit sekä<br />
rotupiirit. Voitaneen myös lähteä siitä, että tällaisten ryhmien täydellinen tai osittainen<br />
tuhoaminen edellyttää tietynasteista määrällistä laajuutta. Tämä tarkoittaa<br />
taas sitä, ettei aivan pieni määrä surmaamisia riitä kansanmurhan edellytysten<br />
täyttymiseksi oikeuskäsitteenä. Niinikään voitaneen edellyttää tietynasteista järjestelmällisyyttä,<br />
mikä sulkee pois yksittäistapaukset ja satunnaiset surmaamiset. 243<br />
Voidaan kysyä mitä vuoden 1948 kansanmurhaa koskevan kansainvälisen sopimuksen<br />
tarkoittamat rodulliset, kansalliset, etniset ja uskonnolliset ryhmät olisivat<br />
voineet tarkoittaa Viipurin teloituksissa huhtikuussa 1918, sillä teloitetut eivät muodostaneet<br />
tämäntapaisia selkeitä ryhmiä. Viipurin valtauksen yhteydessä surmattuja<br />
venäläisiä ei voida katsoa erityiseksi roduksi eikä yhtenäiseksi uskonnolliseksi<br />
ryhmäksikään, joskin suurin osa oli taustaltaan slaavilaiseen kieliryhmään ja<br />
kreikkalaisortodoksiseen kirkkokulttuuriin kuuluvia henkilöitä. Viipurin joukkoteloitukset<br />
eivät kohdistuneet mihinkään tiettyyn rotuun, sillä valtaosa surmatuista<br />
edusti samaa valkoista rotua kuin tappajatkin.<br />
Myös kansallisten ja etnisten ryhmien käsitteet ovat Viipurin teloituksissa ongelmallisia,<br />
sillä surmattujen joukossa oli edustajia noin kymmenestä eri kansallisesta<br />
ja etnisestä ryhmästä. Suurin osa oli kuitenkin etnisiä venäläisiä ja myös ei-venäläiset<br />
lienee surmattu venäläisinä, ilmeisesti sillä perusteella että he kuuluivat entisen<br />
Venäjän armeijan joukko-osastoihin tai muuten olivat yhteydessä venäläisiin kulttuurisessa<br />
tai taloudellisessa mielessä.<br />
Viipurissa venäläisinä surmatut henkilöt lienevät kuuluneet useisiin uskonnollisiin<br />
yhteisöihin, kuten kreikkalaisortodoksisiin, roomalaiskatolisiin, evankelisluterilaisiin,<br />
juutalaisiin ja islamilaisiin järjestöihin samalla, kun osa ei liene kuulunut<br />
mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.<br />
Valkoiset valloittajat teloittivat Viipurissa suuren määrän venäläisten miespuolisia<br />
edustajia, mikä voitaneen katsoa ns. osittaiseksi tuhoamiseksi. Teko täyttänee<br />
tässä suhteessa kansanmurhan edellytyksen.<br />
Katsauksesta voidaan päätellä, etteivät venäläisvainot Viipurissa valtauksen<br />
yhteydessä olleet vuoden 1948 sopimuksen mukainen kansanmurha ainakaan siinä<br />
mielessä, että teloitukset olisivat tähdänneet kaupungissa olleiden venäläisten täydelliseen<br />
fyysiseen tuhoamiseen kokonaisena ryhmänä. Sen sijaan venäläisten ja<br />
heidän piireissään toimineiden muiden kansallisuusryhmien edustajien teloitukset<br />
__________<br />
243 Freedman 1992, 90–91.<br />
168
Change language