VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

kuului taas laukaus, menimme katsomaan, sieltä tuli vastaamme noin 15–16-vuotias
Pohjanmaan poika, joka oli ampunut ryssän ja ottanut pullon taskusta, mutta
siinä oli vaan vettä”. 122 Eräs viipurilainen lääkäri oli Tallgrenin muistelmien mukaan
kuvannut kuinka “hänen eteisensä oli ollut täynnä venäläisiä naisia, potilaita, jotka
pyysivät häntä puuttumaan asioihin miehiään suojellakseen. Venäläisten henki oli
kaikkialla vaarassa, sillä aseistetut pohjalaiset (joiden kansallisviha on aina ollut
voimakkaasti kehittynyt) tarkistivat sisään- ja uloskäynnit metsästäessään `perivihollisia´.
Ryssät kuolkoot, oli heidän iskulauseensa”. 123
Vaikka nimenomaan pohjalaisia osoitetaan näissä muistelmissa, on hankalaa
tehdä tarkempia johtopäätöksiä niiden perusteella, sillä Viipurin hyökkäysjoukkoihin
kuului sekä etelä- että pohjoispohjanmaalaisia yksiköitä.
Vaasalaiset
Muistelma- ja kuulusteluaineistossa on kuitenkin myös tietoja siitä, että erityisesti
pataljoona 28.4.1918 (po. 29.4.1918) eteni Viipuriin se aloitti kierroksen yksityisasuntoihin
ja niissä asuvat venäläiset teloitettiin. Ainoastaan ne venäläiset, jotka
piilottelivat suomalaisten luona ja jotka tekivät itsensä ymmärretyksi saksaksi tai
suomeksi pelastuivat. Pian pataljoonan saapumisen jälkeen ilmestyi juopuneita
suomalaisia valkokaartilaisupseereja, jotka alkoivat räyhätä kaduilla.” 124 Tässä
tarkoitettaneen Vaasan rykmentin ensimmäistä pataljoonaa, joka osallistui Viipurin
alustavaan puhdistukseen.
Surmansa saaneen räätälimestarin vaimon Haja Wainerin mukaan räätälimestari
vangittiin 29.4.1918 kotonaan Katarinankatu 4:ssä ja vietiin muiden vangittujen
kanssa linnaan rautatieaseman kautta. Aamulla klo 8 tuli taloon neljä vaasalaista
sotilasta etsimään aseita. He veivät Wainerin ja neljä muuta venäläistä räätäliä
mukaansa päällystön luo. Vangittu puolalainen suntio Stanislaw Zakrzewski oli
rautatieasemalta lähettänyt kortin kirkkoherra Kustaa Adolf Carlingille ja pyytänyt
häneltä tukea. Carling oli hankkinut kaupungin komendantin vapautuksen
Zakrzewskille, mutta tämä oli jo ehditty ampua. Ampujat olivat Carlingin antamien
tietojen mukaan “vaasalaisia”. 125
“vaasalaiset” sotilaat toimivat teloittajina. Novaja Žizn –lehti kirjoitti: “Kun Vaasan
Puheet vaasalaisista tarkoittanevat nimenomaan Vaasan rykmenttiin kuuluneita
sotilashenkilöitä, sillä em. Viipurin valtaukseen osaa ottaneisiin jääkäripataljoonien
miehistöihin ei kuulunut vaasalaisia. Vaasan rykmenttiin kuuluivat seuraavat Viipurin
valtaukseen osaa ottaneet pataljoonat päälliköineen:
__________
122 SKS, Vuoden 1918 kokoelma, nide 39, sivu 203, Vilho Hokkasen muistelma.
123 SSPA, Tallgren 1931. Ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu: “En läkare berättade, att hans tambur
varit full av ryska damer, patienter, som av honom anhöllo om ingripande till skydd för sina män.
Ryssarnas liv svävade överallt i fara, ty beväpnade österbottningar (de hos vilka nationalhatet alltid
varit starkast utvecklat) genomsökte korridorer och trappuppgångar på jakt efter `arvfiender´.
Bort med ryssarna, död åt dem, ljöd parollen”. Tallgren 1931, 27.
124 Rasstrely russkih graždan v Vyborge. Novaja Žizn -lehden kirjoitus 9.5.1918.
125 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.
130