VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Professori Nolden ampuminen<br />
Marraskuussa 1919 rajalla sai surmansa valtio-oikeuden professori vapaaherra Aleksandr<br />
Nolde, joka lehtitietojen mukaan oli kuollessaan noin 40-vuotias. Hänet tunnettiin<br />
hyvin Suomessa: hän oli vuonna 1917 kuulunut väliaikaisen hallituksen edustajana<br />
lainopilliseen neuvottelukuntaan ja osallistunut suomalaisten ja venäläisten<br />
lakimiesten väliseen valtalakia pohtineeseen konferenssiin. Hän oli oleskellut jonkin<br />
aikaa puolisoineen pakolaisena Suomessa ja lähtenyt hakemaan tyttäriään Venäjältä.<br />
Paluumatkallaan Suomeen marraskuussa 1919 hän sai surmansa Kivennavan<br />
vastaisella rajalla. Nolde tuli selityksen mukaan ammutuksi siitä syystä, ettei hän<br />
ollut pysähtynyt suomalaisen kenttävahdin suomenkielisiin kehotuksiin ja tunnussanan<br />
tiedusteluihin. Nolden repusta löytyi erään toisen vahtisotilaan muistelmien<br />
mukaan noin neljä miljoonaa ruplaa. Mainittakoon, että sotilaat saivat yleensä palkkion<br />
takavarikoimistaan salakuljetustavaroista.<br />
Professori Nolden ampumista kommentoitiin sanomalehti Karjalassa “surulliseksi”.<br />
Professorin katsottiin itse olleen varomaton, kun hän ei ollut pysähtynyt rajavartiosotilaan<br />
kehotuksiin. Surma tulkittiin tapaturmaksi. Myös ulkoministeriön <strong>kanslia</strong>päällikkö<br />
K.G. Idmanin muistelmissa suomalaisen rajavartijan katsottiin vain noudattaneen<br />
saamiaan ohjeita. Kuolemantapaus noteerattiin nähtävästi myös joissakin<br />
ulkomaisissa sanomalehdissä. 12<br />
Rajasulku ja käännyttämiset<br />
Muutamaa kuukautta myöhemmin, maaliskuun 4. päivänä 1920 toinen Nolden kuuluisista<br />
serkuksista ampui itseään kahdesti revolverillä päähän Rajamaan<br />
komendanttiviraston pihalla. Hän oli rajan yli tultuaan saanut tietää yhdessä kymmenkunnan<br />
muun pakolaisen kanssa, että Suomen valtioneuvoston 5.2.1920 päätöksen<br />
mukaan raja oli suljettu ja rajasulun aikana maahan päässeitä pakolaisia<br />
uhkasi välitön karkotus. Määräyksen kuultuaan pakolaiset olivat lehtitietojen mukaan<br />
kauhistuneet asiasta ja monet pyytäneet polvillaan rukoillen armoa. Haavoittunut<br />
Nolde vietiin Terijoen karanteenin sairaalaan ja hän jäi tiettävästi henkiin. 13<br />
Rajamaan komendanttiviraston maahantulolupahakemiston mukaan Mihail Nolden<br />
nimelle myönnettiin jälkikäteen kauttakulkulupa Venäjältä Suomeen 17.3.1920. 14<br />
Nolden tapausta seuraavana päivänä ehätti Terijoen rajavartiopataljoonan tilalle<br />
perustetun Käkisalmen läänin rykmentin komentaja everstiluutnantti Erik Heinrichs<br />
kommentoimaan tapahtunutta. Hänen mielestään pakolaisten kuljettaminen<br />
edestakaisin kenttävahdista komendanttivirastoon ja takaisin rajalle herätti vain<br />
tarpeetonta huomiota, kun pakolaiset pääsivät myötätunnon nimissä vetoamaan<br />
__________<br />
12 Karjala 9.11.1919 Surullinen tapaus kaakkoisella rajalla; Idman 1953, 140, 142; SKS – Vuoden<br />
1918 kokoelma, kertoja Toivo Sallanko, 29:333. (Surmansa saaneen Nolden kuuluisa serkku, entinen<br />
Venäjän ulkoasiainministerin apulainen, kansainvälisen oikeuden professori vapaaherra B.E.<br />
Nolde oli myös onnistunut pääsemään perheineen salaa Suomeen heinäkuun alussa 1919. Karjala<br />
8.7.1919 Kauhun kuvia Pietarista.<br />
13 Karjala 6.3.1920 Huomattava itsemurhayritys Terijoella.<br />
14 Sähkösanomahakemisto. Kansio 19. Maahantulo- ja oleskeluluvat vv. 1918–1919. SVRKA 1919. SA.<br />
244
Change language