VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vankihuoneesta pihalle, oli kertoja kuullut useita laukauksia sekä havainnut, että<br />
jääkärit olivat linnan pihamaalle ampuneet seitsemän tai kahdeksan vankia, luultavasti<br />
venäläisiä, joista ainakin yksi siviilipuvussa oleva oli ollut herrasmies.” 42<br />
Teloitus toimitettiin Niemelän mukaan IX:n jääkäripataljoonan adjutantti jääkäriluutnantti<br />
Erkki Parviaisen määräyksestä, joka joutui myös “nuhtelemaan sotamiehiä<br />
siitä, etteivät olleet ampuneet yhteislaukauksella”. Henkilökohtaisesti Parviainen oli<br />
“ampunut browningillaan otsaan niitä, jotka eivät olleet heti kuolleet (…)”. Viipurin<br />
suojeluskunnan päällikkö, kapteeni Mikko Turusen kuuleman mukaan olisi Parviainen<br />
itse ampunut kolme henkilöä. Kuulusteluissa Parviainen myönsi ampuneensa<br />
ko. vankeja päähän “pelastaaksensa heidät tuskistaan”, mutta esitti asian niin, että<br />
hänen alaisuuteensa kuulumattomat sotilaat olisivat ryhtyneet teloituksiin ilman<br />
hänen käskyään. Niemelän lausunnon mukaan Parviainen oli kuitenkin tehnyt teloituspäätökset:<br />
“Kun eräässä kellarissa säilytetyt vangit olivat kuulusteluissa yrittäneet<br />
puolustautua, oli Parviainen vetänyt browninginsa esille ja käskenyt olemaan vaiti<br />
sekä määrännyt, että kaikki venäläiset ja autosta vangiksi otetut punakaartilaiset<br />
oli ammuttava. Kellarista oli menty tarkastamaan toisessa kerroksessa olevia vankeja,<br />
ja havaittuaan muutamien venäläisten kirjoista heidän palvelleen<br />
bolševikkivallan aikana oli luutnantti Parviainen määrännyt heidät siirrettäviksi samaan<br />
kellariin, missä kuolemaantuomitut olivat.” 43<br />
Räätäli Ivan Udalov ammuttiin linnan pihalle. Hänen vaimonsa Aleksandra<br />
Kapitonovna Udalova vangittiin yötä vasten 29.4.1918 venäläisessä klubihuoneistossa<br />
Annantorin varrella. Kaikki muutkin läsnä olevat vangittiin ja vietiin Viipurin linnaan,<br />
jossa naiset ja lapset vapautettiin samana iltana. Udalova kertoo: “aamulla<br />
oli vangituista heti erotettu 10 sotilaspukuun puettua, niiden joukossa yllämainittu<br />
kertojan mies, kuten kertoja ikkunasta oli nähnyt, jolla oli muuten siviilipuku, mutta<br />
sotilaslakki päässä, ja nämä kaikki oli ammuttu linnan pihalle noin klo 7 aikaan<br />
aamulla”. 44<br />
Tiedoista voidaan päätellä, että Viipurin linnan valloittaneet jääkäriyksiköt<br />
teloittivat linnan valloituksen jälkeisinä tunteina heti aamupäivällä ainakin kymmenkunta<br />
venäläistä vaikuttajahenkilöä pihamaalla. Teloitusten toimeenpanijoina<br />
eivät toimineet vallattomat ja kurittomat sotilaat. Päinvastoin tunnetut asianhaarat<br />
viittaavat siihen, että teloitukset suoritettiin jokseenkin harkitusti jääkäripäällystön<br />
määräyksestä.<br />
Iltapäivän 29.4.1918 joukkoteloitus Haminan portilla vallien välissä<br />
Öhqvistin johtama sotajoukko lienee kaupungin alustavan puhdistuksen yhteydessä<br />
ampunut lähinnä Viipurissa asuvat vallankumousta selkeästi kannattaneet venäläiset<br />
työläiset yms. Sen sijaan etupäässä ylipäällikkö Gustaf Mannerheimiä kannattavat<br />
venäläiset ja epämääräiset venäläishenkilöt vangittiin, eikä heitä ammuttu<br />
__________<br />
42 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
43 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
44 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
108
Change language