VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

miinavajoissa nähneensä kolme ruumiiden rivistöä, joissa oli enemmän kuin sata
ruumista. Kaikki nämä olivat teloitettujen venäläisten ruumiita.” Teloitettujen joukossa
oli erityisen paljon upseereita. Huhujen mukaan oli enemmän kuin 1 000
henkilöä teloitettu. Valkokaartilaiset sanoivat, etteivät he ole vielä ampuneet kaikkia;
mikäli he olisivat täyttäneet määräyksensä täsmällisesti, olisi teloitettuja ollut
paljon enemmän.” 151
Pietarilaisissa lehdissä ilmoitettiin toukokuussa 1918 vaihtelevia surmansa saaneiden
lukumääriä. Pietarilaisen Izvestija-lehden 10.5.1918 esittämän arvion mukaan
olisi ammuttujen venäläisten lukumäärä Viipurissa ollut 500–600.Tiedot Viipurin
venäläisten joukkoteloituksista johtivat siihen, että Venäjän ulkoasiainkomissaari
Georgi Tšitšerin toimitti nootin Saksan Venäjän lähettiläälle kreivi Wilhelm
von Mirbach-Harffille ehdottaen, että perustettaisiin sekakomissio verilöylyn tutkimiseksi.
Nootin mukaan oli Viipurissa kahtena päivänä, ilmeisesti 28.–29.4.1918,
ammuttu noin 600 venäläistä. Tieto nootista julkaistiin Izvestijassa 14.5.1918.
Pari viikkoa Viipurin valloituksen jälkeen alkoivat pietarilaiset lehdet julkaista
Viipurissa surmattujen venäläisten nimitietoja. Kadettien Naš vek -lehdessä mainittiin
10.5.1918 aluksi 17 Viipurissa ammutun nimi ja 18.5.1918 SR:läinen Delo naroda
-lehti julkaisi 146 nimeä käsittävän nimiluettelon Viipurissa ammutuista sekä muutaman
Raivolassa ammutun nimet. 152 Petrogradskaja Pravdan 7.6.1918 julkaiseman
tiedon mukaan oli huhtikuun lopussa Viipurissa teloitettu vielä 22 puolalaista.
153
Myös Suomessa ilmestyvissä lehdissä julkaistiin kirjoituksia, joiden mukaan Viipurissa
oli tapahtunut jokin epämääräinen ihmishenkiä vaatinut välikohtaus. Hufvudstadsbladet
julkaisi 9.5.1918 kirjoituksen “Från Viborgs belägring” (Viipurin
piirityksestä), jossa Viipurista Helsinkiin tullut nimettömäksi jäänyt henkilö kertoi
Viipurin tapahtumista. Tämän mukaan olisi Viipurin valloituksen yhteydessä “(…)
pantu eräät rangaistustuomiot toimeen heti, varsinkin venäläisten, ja valitettavasti
lienevät tällöin, erehdyksessä, muutamat suopeasti suhtautuneet puolalaisetkin
kohdanneet surullisen kohtalon. Teloitukset tapahtuivat Neitsytniemen vallien luona.
Maanantaina ja tiistaina (so. 30.4. ja 1.5.) näkyi täällä ruumiskasoja todistamassa,
että verenhimoisille rosvoille on oikeudenmukaisesti kostettu”. 154 Kaksi viikkoa
myöhemmin lehti julkaisi “Från Petersburg” -nimisen kirjoituksen, jossa kerrottiin
poliittisia uutisia Pietarista. Kirjoitus perustui Turkuun saapuneen henkilön tietoihin.
Tästä nimettömäksi jääneestä henkilöstä mainittiin kuitenkin, että hän oli
ollut Pietarin ruotsalaisen kirkon palveluksessa ja että hän oli lähtenyt Pietarista
17.5.1918. Kirjoituksessa oli mm. seuraava kohta: “Pietarissa levitetään voimakkaasti
väritettyjä huhuja Suomen tapahtumista. Niinpä olisi esim. Viipurissa järjestetty
venäläisten verilöyly. Pahin tällaisten valheellisten ja kiihottavien huhujen
levittäjä on Novaja Žizn -lehti. Tämän kiihkokampanjan johdosta on esiintynyt
__________
151 K rasstrelu v Vyborge. Novaja Žizn 15.5.1918.
152 Vihavainen 1988, 86–89.
153 Vihavainen 88–89.
154 Från Viborgs belägring. Hufvudstadsbladet 9.5.1918.
142