VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
silloin hän allekirjoitti poliisikamarilla vangittujen työläisten julkisen kirjelmän, jossa<br />
nämä teloittamisen uhan alaisina kehottivat yleisöä ryhtymästä sala-ampumiseen.<br />
69 Matti Lackmanin mukaan Vainiota alettiin kuljettaa kuulusteluissa pian jääkäreiden<br />
pääjoukon palaamisen jälkeen, jolloin hän yksinkertaisesti “katosi eräänä<br />
yönä”. Komisario S. Sola kertoi, että Vainio tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin meren<br />
jäällä. 70<br />
Koska Vainion ruumis löydettiin köytettynä kahteen venäläiseen merisotilaaseen,<br />
viittaa tämä seikka siihen, että myös jääkärit osallistuivat Vaasan venäläisiin<br />
kohdistuviin surmatekoihin. Laihialainen Viljo Kotkanen istui helmi-maaliskuun vaihteessa<br />
1918 Vaasan lääninvankilassa samassa sellissä kuin Vainio. Hän on siitä<br />
kertonut seuraavaa: “Myöhemmin kuulin komisario Markukselta, että Vainio oli tuomittu<br />
kuolemaan ja ammuttu meren jäällä. Hänen sanottiin olleen komisario S.<br />
Solan, vai liekö se ollut Sjöbladin oikea käsi, kun oli kyseessä jääkärinmetsästys.<br />
Niinpä olivat syyttäjinä jääkärit Relander ja Heiskanen, Sihvo ja Isontalon Antti”. 71<br />
Kotkanen lienee tarkoittanut komisario August Solaa (Sjöblad), jääkäriluutnantti<br />
Ilmari Relanderia, jääkärikapteeni Juho Heiskasta ja jääkärivääpeli Antti Isotaloa.<br />
Mainittu Sihvo lienee taas ollut jääkärikapteeni Aarne Sihvo. Muistelmissaan Sihvo<br />
on kuvannut kuinka “vaasalainen salapoliisi Vainio” ja etsivä E. Sjöblad 21.9.1916<br />
pidättivät hänet sekä Relanderin että Heiskasen Jyväskylässä. 72 Mainituista<br />
jääkäreistä Relander ja Isotalo saapuivat Vaasaan 25.2.1918 ja Heiskanen on todennäköisesti<br />
käynyt Vaasassa helmikuun lopussa, sillä hänet määrättiin Vöyrin<br />
sotakoulun johtajaksi 18.2.1918. 73 Sen sijaan Sihvo ei käynyt Vaasassa sisällissodan<br />
aikana, mutta on hyvin voinut olla yhteydessä jääkäritoveriinsa esimerkiksi<br />
puhelimen tai Hughes-koneen avulla.<br />
Kotkasen Markukselta saatu tieto jääkäritahojen osallisuudesta Vainion surmaan<br />
Vaasan edustalla kahden venäläisen merisotilaan kanssa helmikuun viimeisinä päivinä<br />
1918 voi hyvin pitää paikkansa. Markus oli kertonut em. jääkäreiden vain<br />
syyttäneen Vainiota, eikä välttämättä osallistuneen jäseninä mahdolliseen sotaoikeuteen.<br />
Erityiset Vaasassa tapahtuneet venäläissurmat<br />
14.2.1918 vastaisena yönä oli venäläinen sotilas hiipinyt kasarmista ja oli<br />
kiipeämäisillään aidan yli tarkoituksenaan karata, kun vartiomies huomasi hänet ja<br />
ampui vangin kuoliaaksi. 74<br />
Välskäriluutnantti Ivan Petrovitš Suvorov ampui itseään Vaasassa rintaan<br />
22.3.1918 asunnossaan Kauppiasesplanadi 36. Syynä oli onneton rakkaus. 75<br />
__________<br />
69 Roine-Sahlström 1981, 109<br />
70 Lackman 2000, 593–594<br />
71 Viljo Kotkasen muistelmat<br />
72 Sihvo 1918, 217-218, Sihvo 1954, 115, 116, 121, ks. myös Wegelius 1933, 502. Sihvon elämäkerran<br />
kirjoittaja ei ole valaissut asiaa. Santavuori 1997, Santavuori 1998, Lackman 2000, 198<br />
73 Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975<br />
74 Rymningsförsök. Pedersöre 16.2.1918<br />
75 VMA, Vaasan poliisilaitos. Tutkintapöytäkirjat 1918<br />
69
Change language