VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Kruununmakasiinin tienoolta. En saanut tietää mitä siellä tapahtui eivätkä kiväärimiehet
palanneet.” 38
Se mitä tapahtui oli, että muutamia vangittuja venäläisiä oli otettu vankileiristä
ja heidät oli teloitettu jäälle kaupungin edustalla. Tämä tehtiin kostoksi sille, että
eräät saaristoon sijoitetut merivartiosotilaat olivat 14.11.1917 surmanneet salakuljettajiksi
oletetut vaasalaiset Petter Aspholmin ja Sven Blombergin (viimeksi
mainittu kuoli haavoihinsa 19.11.1917).
Finnilän muistelman eräässä toisessa kohdassa hän kertoo, että “rautatiekirjanpitäjä
Axel (Michel) Heikelin johdolla, kolme saaristolaista ampui venäläiset todennäköisesti
eräänä tiistai-iltana kello yhden maissa Sundomin edustan jäälle keväällä
1918”. 39 Samoin raippaluotolainen Erik Eriksson on kertonut tästä tapahtumasta
seuraavaa: “Muistan että kaksi vangittua merisotilasta – ne jotka olivat ampuneet
Petter Aspholmin ja Blombergin – vietiin ulos eräänä yönä. He istuivat pelaamassa
korttia rahasta ja heillä oli paljon rahaa. Toinen merisotilaista kalpeni, kun huomasi,
että kyse oli heistä. Silloin tällöin joku otettiin öisin.” 40
Teloitusten motiivi oli tässä tapauksessa yksityinen kosto – ja näin asian laita
näyttää olevan myös muissa saaristolaisiin liittyvissä teloituksissa. Venäläisiä merisotilaita
oli vuosina 1915–17 sijoitettu saaristoon vartiointitehtäviin ja näillä oli Venäjän
sotasäännöstöjen ja sotilasohjeiden perusteella oikeus puuttua laittomaan
liikkumiseen, salakuljetukseen ja muihin voimassaolevien määräysten ylityksiin tarpeen
vaatiessa voimakeinoin. Suomen lakienkin mukaan olivat poliisivirkamiehet
velvollisia torjumaan salakuljetusta, vakoilua ja niihin liittyviä henkilö- ja tavarakuljetuksia.
Aspholmin ja Blombergin surmissa olisi ollut mahdollisuus vaatia laillista
tutkimusta ja syyllisten saattamista oikeudelliseen edusvastuuseen. Tätä mahdollisuutta
ei kuitenkaan käytetty vaan asianosaiset ja heidän välikätensä käyttivät
kuolettavaa oman käden oikeutta.
__________
38 Uno Finnilän haastattelu. Alkuperäinen ruotsinkielinen teksti kuuluu: “Många voro de ryssar och
röda, vilka på våren, när isen smalt på Sundomfjärden, sågos simma i dess vatten. En del jordades
på Sundomlandet och andra omhändertogs av stadens polis. F.d. polisen Sandberg torde känna
bättre än andra till dessa förhållanden. Själv erfor jag, att våra skärgårdsbor skipade rättvisa med
sina förtryckare. Det var en månljus natt; jag hade vakt vid Svenska samskolan. Kl. var vid 12 tiden,
då fyra man under ledning av M. Heikel lämnade gården. Å släden lågo 4 gevär å hö. På min
förfrågan vart färden skulle gå, svarades: `Vi sku far å skåd på stan´. Vid 1 tiden hörde jag några
skott i trakten av Kronomagasinet. Vad där skedde blev mig inte bekant och männen med gevären
kommo ej åter”.
39 Ruotsinkielinen teksti kuuluu: Ryssarna “skötos med all sannolikhet en tisdagskväll vid 1 tiden på
isen utanför Sundom av tre skärgårdsbor under befäl av järnvägsbokhållaren Axel (Michel) Heikel
våren 1918”.
40 GMA, Erik Eriksson muistelma. Ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu: “Kommer ihåg att två fångna
marinarare; de som skjutit Petter Aspholm och Blomberg, blev utförda en natt. De sutto och spelade
kort på pengar och hade stora penningsummor. Den ena vitnade då han märkte att det gällde dem.
De togo ut någon nu och då på nätterna”.
60