VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Piiripäälliköt ja kaupunginkomendantit
Jo mainitun Ekmanin huomautus siitä, että teloituksia tehtiin “esikunnan käskystä”
tarkoitti todennäköisesti suojeluskunnan Vaasan piiriesikuntaa. Kaupungissa oli tämän
lisäksi tosin vielä suojeluskunnan sekä Vaasan alue-esikunta että
paikallisesikunta, mutta näiden asema oli epäitsenäinen piiriesikunnan suhteen.
Päämajan muutettua Seinäjoelle noin 9.2.1918 oli piiriesikunta selvästi keskeinen
sotilaallinen viranomainen kaupungissa. Tästä syystä juuri piiriesikunta ratkaisi
suuntakysymykset ja määräsi toimintalinjat samalla kun sen suhde päämajaan oli
erityisen läheinen verrattuna muiden läänien piiriesikuntiin.
Myös Vaasan kaupunginkomendantti oli hyvin vaikutusvaltainen henkilö, jolla oli
päätösvalta myös vankileiristä ja vankileirin päälliköstä. Kaupunginkomendantti oli
päämajan asettama viranomainen, mutta toimi piiriesikunnan piiripäällikön alaisena
virkamiehenä. Vaasassa toimivat seuraavat henkilöt piiripäällikkönä ja kaupunginkomendanttina:
76
Vaasan piiripäällikkö Toimiaika Palvelusvuorokausia
(n)
- Paul von Gerich, kaartineversti, Venäjän
alamainen 12.11.1917–25.1.1918 73
- Martin Wetzer, eversti (vt. piiripäällikkö) 26.–30.1.1918 5
- Löfström, Ernst, everstiluutnantti
(vt. piiripäällikkö) 30.1.– n. 8.2.1918 10
- Paul von Gerich n. 8.–20.2.1918 13
- Rudolf Walden, luutnantti 21.2.–5.3.1918 13
- Harald Boucht, hovioikeudenasessori,
aktivisti 5.3.–31.7.1918 146
Vaasan kaupunginkomendantti
- Waldemar Appelgren, everstiluutnantti 30.1.–9.2.1918 11
- Nikolai Wegge, eversti, Venäjän
alamainen 9.–18.2.1918 10
- Hjalmar Söderman, johtaja, kapteeni,
aktivisti 18.–23.3.1918 6
- Eric von Troil, hovioikeudenasessori,
aktivisti 23.3.–1.6.1918 69
__________
76 Iversén ja Roudasmaa ovat esittäneet jonkin verran näistä poikkeavia päivämäärätietoja. Iversén
1922, 98, Roudasmaa 1991, 288. Ko. henkilöiden nimikirjatietojen perusteella ajankohdat ovat
kuitenkin yllä mainitut.
70