VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Kaksi tykkiä kuljetettiin Joutsenon rintaman eteläosalle Penttilään: tykkien mukana
tulivat venäläiset vänrikki Abosov (Abosoff) ja aliupseeri Makarov, kumpikin
rintamakokemusta maailmansodassa saaneita tykistön sotilaita. Ilmeisesti tykkimiesten
kanssa rintamalle tuli toistakymmentä virolaista venäjän armeijan sotilasta,
jotka Penttilän rintaman päällikkö Jalmari Parikka ajoi paria viikkoa myöhemmin
syntyneiden erimielisyyksien takia pois rintamalta. Vain kaksi virolaista sotilaista,
Kukk ja Kivi-nimiset, jäivät sodan lopulle saakka Penttilään. 15
Rintaman verisimmäksi taisteluksi luonnehditussa Joutsenon Jänhiälän taistelussa
5.4.1918 tykkien päälliköt näyttäisivät olleen venäläisiä. Tykistöjoukkojen
päällikkönä toimi Lappeelta kotoisin ollut punakaartilainen Urho Karlsson. 16 Punaisten
rintamaesikunnassa Joutsenon kirkonkylässä näyttää toimineen lyhyen aikaa
jonkinlaisena sotilaallisena asiantuntijana Viipurin venäläisiin kuulunut everstiluutnantti
Ratsch.
Maaliskuun lopulla Joutsenon rintamalle lähetettiin Viipurista noin 80 venäläistä
tykkimiestä ja noin 50 konekiväärimiestä. Maaliskuun 23. päivänä käydyn taistelun
jälkeen valkoiset laskivat venäläisiä kaatuneen toistakymmentä. 17 Kuinka paljon
näistä kaatuneista sitten oli Lappeenrannan varuskunnasta Venäjän armeijan varusteet
saaneita suomalaisia punakaartilaisia, on epävarmaa. Joka tapauksessa
tällainen varustautuminen oli Joutsenon rintamalla niin yleistä, että kaatuneiden
kansallisuuden virhearviointiin oli olemassa erittäin hyvät edellytykset. Venäläisten
kokonaislukumäärä näyttää kuitenkin pysyneen varsin pienenä tällä rintamalla:
Joutsenon rintamalla laskettiin olevan punaisia kaiken kaikkiaan 1 930 miestä, joista
noin 100 oli venäläisiä. 18 Koska punaisten joukoissa taistelleiden venäläisten
lukumäärä näyttää pysyneen maalis-huhtikuun melko samana, kaatuneita ja haavoittuneita
venäläisiä oli ehkä kokonaisuudessaan näiden maalis- ja huhtikuun
miehistövahvuuksien erotus, noin kolmekymmentä.
Vuoksenniskan laivaston vaiheet
Vuoksenniskalle Vuoksen yläjuoksulle Ruokolahdelle oli sijoitettu Saimaan laivastoosasto.
Laivasto-osasto käsitti noin seitsemänkymmenen miehen suuruisen miehistön
ja toistakymmentä upseeria. Joidenkin tietojen mukaan joukko-osasto olisi
__________
15 Parikka 1938 91–118, 154 ja 326. – Parikan mukaan kaikki jäivät kiinni Viipurissa, mutta olisivat
säästäneet henkensä ja tulleet passitetuiksi kevät-kesästä 1918 Viipurista Venäjälle. Jääskeläisen
valkoisten joukoissa sotineen Eino Rocklinin mukaan Simolan taistelun jälkeen 27.4. Lappeella “ammuttiin
yksi ryssä, joka oli ollut Penttilässä patterinpäällikkönä.” E. Rocklin s. 15–16, VRL muist./
Jääski T 15835/03, SA. Tämä viittaisi vänrikki Abosoviin, joka oli Penttilässä Parikan “tykistön päällikkönä”.
Kun toinenkin muistelija (Pentikäinen V. 22:274 “1918” SKS) puhuu kahdesta venäläisestä
upseerista, jotka oli ammuttu Simolassa taistelujen jälkeen, Abosovin kohtalo näyttäisi selvältä.
Toinen Simolassa ammuttu oli Joutsenossa punaisten sotilaallisena asiantuntijana toiminut everstiluutnantti
Ratsch.
16 Raportti tykkikomennuskunnan miehistöstä 5.4.1918. VapSA 117 A, VA. Tämän mukaan kaksi tykkien
päälliköistä, M. Novitsky ja I. Dimitriev oli taistelussa haavoittunut.
17 Tanskanen 1978 170.
18 Tanskanen 1978 195.
88