VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

korostaa tapahtumien näille aiheuttamaa psyykkistä rasitusta ja kyseenalaistaa
Birckin antamaa kuvaa surmattujen vankien lukumäärästä. Kummelin mukaan noin
90 kuollutta on todennäköisesti liian suuri lukumäärä, mutta omaa arviota surmansa
saaneiden lukumäärästä hän ei silti esitä. 13 Paavolaisen ja Birckin tapaan myös
Kummel on erheellisesti otaksunut, että Pietarsaaressakin olisi ollut venäläisille
sotavangeille tarkoitettu vankileiri.
Vasabladetin toimittaja Kenneth Myntti julkaisi vuonna 1992 yksityiskohtaisen ja
asiansa tuntevan kuvauksen, joka perustuu opettaja Lars Pensarin antamiin tietoihin
Uudenkaarlepyyn “löyhkäävästä vankileiristä”. Myös Pensar mainitsee noin 90
vangin menehtyneen. 14 Lopuksi minäkin olen kirjoittanut Uudenkaarlepyyn vankileiristä.
Kirjassani “Massakern i Jakobstad” vuodelta 1993 on pieni luku vankileiristä. 15
Tämän lisäksi olen vuonna 2000 laatinut aiheesta laajahkon lehtikirjoituksen, joka
perustuu uuteen lähdeaineistoon eli Uudenkaarlepyyn suojeluskunnan ns. “päiväkirjaan”.
16
Arkistoja
Vuoden 1918 sotavankilaitoksen laajasta arkistosta ei löydy Uudenkaarlepyyn vankileirin
omaa arkistoa. Voitaneen kuitenkin olettaa vankileirihallinnon laatineen nimiluettelon
vangeista ja vartiomiehistöstä, pitäneen kirjaa myös menehtyneistä, käyneen
kirjeenvaihtoa, harjoittaneen taloushallintoa yms., jolloin syntyi vankileirin
oma arkisto. Tätä ei ole kuitenkaan koskaan luovutettu suojeluskunnan Pietarsaaren
alue-esikunnalle, Vaasan piiriesikunnalle, Sota-arkistolle tai Kansallisarkistolle.
Uudenkaarlepyyn vankileirin arkisto on todennäköisesti tuhottu tai sitten se on
mahdollisesti vieläkin jonkun yksityishenkilön hallussa.
Sota-arkiston suojeluskunnat 1917–18 -kokoelmassa on kuitenkin osittain
vaillinaisesti säilynyt Uudenkaarlepyyn suojeluskunnan pöytäkirja- ja muu aineisto,
joka sisältää joitakin tietoja kaupungin vankileiristäkin. Osittain sama aineisto on
Pedersörenejdens hembygdsarkivissa, jonka useita vuosikymmeniä piilossa olleet
Pietarsaaren seudun suojeluskuntaliikkeen asiakirjat tulivat julkisiksi vuonna 2000. 17
Muutamissa arkistoissa, kuten SKS:n arkistossa, Sota-arkistossa ja Kansan Arkistossa,
on suppeita muistelmia leiristä. Lisäksi Uudenkaarlepyyn paikalliset historian harrastajat
kuten Birck, Pensar ja Kummel ovat koonnet melko paljon haastattelutietoja
paikallisilta.
__________
13 Kummel 1996, 235.
14 Pensar går på djupet i stinkande helvete 10.5.1992.
15 Westerlund 1993, 120–122.
16 Dagbok ger nya upplysningar om år 1918, Jakobstads Tidningen 9.4.2002, SA, Suojeluskunnat
1917–18, Nykarleby skyddskår, Pedersöre hembygdsmuseum.
17 SA, Suojeluskunnat 1917–18, Nykarleby skyddskårs protokoll ja Telegram, telefonogram och stabens
anteckningar. Viimeksi mainitut ovat kopiona myös Pedersörenejdens hembygdsarkivetissa. Samat
asiakirjat, jotka salattiin Pietarsaaressa vuoteen 2000, olivat siis viime vuosikymmeninä vapaasti
käytettävissä Sota-arkistossa. Skyddskårsarkivet öppet för forskare. Kenneth Myntin kirjoitus
Vasabladetissa 23.1.2000.
23