VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

kuusi-seitsemän merisotilasta matkalle lähetettäviksi. Nämä olivat murhaajia yms.,
jotka saivat palkkansa, useat ammuttiin, kyllä se kuultiin.” 50
Näiden tietojen mukaan olisi teloitukset suoritettu “esikunnan käskystä”. Näin
asia ei kuitenkaan muodollisesti liene ollut. Jos suojeluskunnan Vaasan piiriesikunta
olisi määrännyt teloituksista, olisi tämä muodollisesti tapahtunut niin, että vastuussa
oleva sotaoikeus olisi tuomionsa jälkeen antanut rangaistuksen täytäntöönpanon
piiriesikunnalle. Sillä ei olisi ollut syytä suorittaa öisiä teloituksia jäällä. Todenmukainen
kuvaus tapahtumista olisi näin ollen se, että saaristolaiset suorittivat
teloitukset piiripäällikön luvalla – mikä on eri asia kuin suoranainen käsky. Tosin
eräässä muistelmassa viitataan joko Vaasan piiri- tai alue-esikunnan jonkinlaiseen
esitutkintaan osallistumiseen. Heti Vaasan valtauksen jälkeen vartiomiehenä toiminut
luotsi Emil Moilis on nimittäin kertonut: “Parin viikon aikana otettiin merisotilaita
enimmäkseen yksi tai kaksi kerrallaan ja vietiin pois tapaamaan kohtalonsa.
Luulen Wileniuksen olleen sotakomissaarina”. 51
Pelikortit putosivat Svartenin kädestä
Se venäläinen merisotilas, joka oli johtanut väkivaltatoimia Holmia ja Vikmania
kohtaan oli isokokoinen ja tumma aliupseeri, jota saaristolaiset kutsuivat Svarteniksi.
Palosaarelainen puutavarakauppias Werner Wikman on kertonut seuraavaa Svartennimisestä
aliupseerista: “Vaasan kaupungin valtauksen jälkeen tohtori Boucht kertoi
Vikmanille, että Svarten oli vangittujen joukossa. Vikman haki Svartenin, joka
juuri silloin istui pelaamassa korttia toisen vangin kanssa. Venäläinen kalpeni ja
pelikortit putosivat lattialle hänen tunnistaessaan Vikmanin. Tämän jälkeen Vikman,
jolla oli seuranaan Hugo Sundqvist ja Uno Ahlbäck, haki Svartenin ja erään
toisen Truthällanin sotilaan. Kolmas Holmin murhaaja oli ehtinyt matkustaa pois
lomalle jo ennen vapaussodan syttymistä. Venäläiset pantiin rekeen ja matka suunnattiin
Korshamnin selälle, jonka jälkeen Vikman käski venäläisiä astumaan reestä
ja ampui molempia kahdella laukauksella selkään ranskalaisella browningilla. 52
__________
50 GMA, Henrik Wästerin muistelma: Ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu: “Dagen efter (28.1.1918)
for jag åter nu för att vakta. Vi bodde i Svenska lycéet och vaktade omkring kasärnen på flera
ställen. Under denna tid uttogs till expediering av patruller med stabens order 6–7 marinare under
min vakt. Det var mördare o.d. som fingo sin lön, bra många skötos, nog hördes det.”
51 GMA, Emil Moiliksen muistelma
52 Werner Wikmanin muistelma: Ruotsinkielinen alkuperäisteksti kuuluu: “Efter Vasa stads intagning
fick Vikman av d:r Boucht höra att Svarten befann sig bland fångarna och sökte upp honom, som
just satt och spelade kort med en annan fånge. Ryssen bleknade och korten föll på golvet då han
kände igen Vikman. Sedan avhämtade Vikman i sällskap med Hugo Sundqvist och Uno Ahlbäck från
poliskammaren Svarten och en av de andra soldaterna från Truthällan. Den tredje av Holms mördare
hade hunnit resa bort före frihetskrigets utbrott på permission. Ryssarna placerades i släden, det
bar av ut på Korshamns fjärd, varpå Vikman bad dem stiga ur och sköt dem 2 skott vardera bakifrån
med en fransk browning”. Myös raippaluotolainen Anders Snygg sanoo ilmoittaneensa Vikmanille,
että “Svarten”-konna oli vangittuna kasarmilla. Niinikään hänkin kertoo “Svartenin” pudottaneen
pelikorttinsa lattialle hänen tunnistaessaan Snyggin. GMA, Anders Snyggin muistelma.
63