VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

johtohenkilöitä ja joka “iloitsi suuresti kun valkoiset valloittivat kaupungin”. 105 Vaimon
lausunnon mukaan hän “ei ollut ottanut osaa mihinkään punakaartilais- tai
bolševismiliikkeeseen”. Hän kertoi, että klo 8 aamulla olivat “Waasan rykmenttiin
kuuluvat sotamiehet vanginneet Markus Wainerin asunnossaan ja vieneet hänet
muiden vangittujen kanssa suoraan rautatieasemalle”. 106 Myös Viipurissa ammuttu
Mooses Reiman lienee ollut juutalainen. 107 Kuvernementinsihteeri Anatoli Aleksandrov,
joka lienee toiminut Viipurin lääninhallituksen esittelijänä vuodesta 1914 lähtien,
ammuttiin lehtitietojen mukaan “punakapinan jälkeen”. Hänet mainittiin samassa
kirjoituksessa “juutalaisvenäläisenä”. 108 Aleksandrov oli ahdistellut Viipurissa vuoden
Saksan sotilastiedustelun palveluksessa olleita suomalaisia 109 , ja hänen
teloittamisensa on saattanut olla kosto tästä.
Kiiskisen muistelmissa on lyhyt mainita myös juutalaisista. Niistä hän kertoo:
“Juutalaisia myöskin ammutaan. Kertovat, että Mustainveljestenkadulla sijaitsevan
vaatekaupan omistaja oli ammuttu oman kauppansa ovelle.” 110
Suomen juutalaisten historiaa kuvaavissa teoksissa ei kuitenkaan ole tietoja
Viipurissa surmatuista juutalaisista. 111 Tämä seikka viittaa siihen, että Wainerin ja
Reimanin surmaaminen olivat yksittäistapauksia, jotka eivät liittyneet laajempaan
juutalaisvastaisuuteen. Santeri Jacobsson mainitsee silti jääkäreiden keskuudessa
toimineen “juntan” suunnitelleen Viipurin juutalaisia koskevia vainoja. 112
Italialaiset
Myös kaksi italialaista työmiestä teloitettiin. 113 Toinen heistä oli työmies Giuseppe
Cordani, 44-vuotias Italian alamainen. Cordani elätti itsensä posetiivin soittajana ja
oli sodan aikana käynyt Venäjän valtion töissä sekä sisäisen kapinan aikana ollut
kunnan hätäaputöissä. Hän asui Viipurissa ja oli naimisissa viipurilaisen Johanna
Mehtosen kanssa. Surmattu oli Viipurin roomalaiskatolisen seurakunnan jäsen eikä
vaimon lausunnon mukaan “kuulunut Punaiseen kaartiin eikä ottanut osaa sen toimintaan”.
114 Toinen surmattu italialainen oli työmies Giovanni Masog.
Heidän italialainen taustansa ei luultavasti ollut teloituksen syy. Pikemmin voidaan
arvella, että ehkä tummia miehiä luultiin venäläisiksi. Käsitellessään näitä
kahta ammuttua italialaista Vuorela mainitseekin “siinä tilanteessa ketä tahansa
ulkomaalaista voitiin luulla `ryssäksi´, joka oli ammuttava”. 115
__________
105 LOGAV Fond 1, opis, 10, delo 81.
106 KA, Siviilitoimituskunta 113/58 1918.
107 Viipurissa ammuttujen luettelo s. 7.
108 Venäläisyys Viipurin läänissä. Karjala-lehden kirjoitus 24.3.1920.
109 Westerlund 1997, 400.
110 Kiiskinen 1958, 221.
111 Jacobsson 1951, Torvinen 1989.
112 Jacobsson 1951, 364.
113 Rustanius-Eerola 14.1.1996.
126