VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

taisteluun osaa ottaneista venäläisistä kertoo punaisten vastahyökkäyksestä Havin
ja Kolikkoinmäen läheisyydessä 27.4.1918. Punaisten pistinhyökkäykseen osallistui
muistelmatiedon mukaan “venäläisiä sotilaita, olipa naisiakin, jotka kantoivat patruunoita.
Taistelu kesti iltaan saakka ennen kuin punaiset, joita vielä pystyssä oli,
pakenivat”. 38
Aamupäivän 29.4.1918 teloitukset Viipurin linnan pihalla
Viipurin linnaan 24.4.1918 viedyt 98 valkoista vankia ottivat linnan haltuunsa
29.4.1918 noin kello 02 aamuyöllä. Yhteys idästä päin kaupungin keskustaan
tunkeutuneisiin valkoisiin hyökkääjiin, “ensimmäisiin harmaatakkisiin jääkäreihin”,
saatiin pian ja linnakin joutui täten heidän haltuunsa. 39 Jo varhain aamulla 29.4.1918
tuotiin jonkin verran vangittuja venäläisiä Viipurin linnaankin, jossa joitakin pikaisia
tuksessa on kohta, joka kuvannee näitä teloituksia. Pietariin oli 14.5.1918 saapunut
60 Viipurin venäläisten lennätin- ja puhelinverkoston virkamiestä. He kertoivat,
että “saksalaiset (so. jääkärit) ja valkokaartilaiset” olivat vanginneet melkein jokaisen
heistä Viipurin valloituksen yhteydessä. Heidät oli viety Viipurin linnaan. Heti
saavuttuaan sinne veivät valkokaartilaiset seitsemän heistä sivuun. Heidät teloitettiin
muiden vangittujen silmien edessä “ilman mitään syytä ja tutkimusta”. Teloitettujen
joukossa olivat mm. virkamiehet Arnold Albrecht ja Aleksandr Gobel.
Valkokaartilaisten tarkoitus oli suorittaa vielä muutamia teloituksia, mutta jokin esti
heitä sitä tekemästä. 40
Myös pietarilainen Delo naroda –lehti kirjoitti Viipurin linnan teloituksista. Kirjoituksen
mukaan 150 venäläistä oli piiloutunut Viipurin linnaa vastapäätä olevaan
linnoitukseen. Heidät kaikki vietiin linnaan, jossa miehet eroteltiin naisista. Tämän
jälkeen miehet oli jaettu 20 miestä käsittäviin ryhmiin ja teloitettu linnan pihalla.
Teloitettujen joukossa oli tuntematon eversti. Teloitettavien vaimot ja äidit olivat
saaneet katsella teloituksia ikkunoista ja kauheiden näkymien johdosta olivat muutamat
naiset tulleet mielipuolisiksi. 41
teloituksia pantiin toimeen aamutunteina. Pietarilaisen Novaja Žizn -lehden kirjoi-
Viipurilainen arkkitehti Vietti Nykänen on kertonut kuinka hyökkäysjoukkoihin
kuuluvat jääkärit olivat 29.4.1918 klo 03.30 tai 04.00 ottaneet Viipurin linnan haltuunsa:
“Jääkärit olivat aamusta alkaen koko ajan tuoneet linnaan vankeja. Heidän
joukossaan oli paljon säätyhenkilöitä ja noin kymmenkunta heistä oli sittemmin
linnassa ammuttu.” Kyseessä olivat luultavasti venäläiset säätyhenkilöt kuten aatelismiehet,
virkamiehet ja upseerit, jotka ammuttiin jo ennen iltapäivän joukkoteloitusta.
Myös maalariliikkeen omistaja Einari Koskinen Viipurista on todistanut asiasta seuraavasti:
“Noin 7 aikaan aamulla olivat jääkärit linnan pihamaalla ampuneet kuusi
venäläistä miesvankia, joista osa oli ollut sotilasvormuissa (…)” Aamupäivän
teloituksista linnassa on tämän lisäksi kapteeni Kosti Niemelä kertonut: “Tullessaan
__________
38 Rapila 1971, 115–116.
39 Nurmio-Grandell 1919, 141–143.
40
41
K rasstrelu v Vyborge. Novaja Žizn 2./15.5.1918.
Užas Vyborga. Delo naroda -lehden kirjoitus 22.5.1918.
107