VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
odottamatta, etteivät toisessa paikassa majailleet emännät ehtineet saada lähdöstä<br />
tietoa.” 133 Tästä käy ilmi, että 29.4.1918 Kajaanin Sissi-rykmentti suoritti puhdistustyönsä<br />
Neitsytniemellä eli juuri siinä kaupunginosassa, jossa Haminan portti sijaitsee.<br />
Korkeammalta taholta, joko Löfströmiltä, Wilkmanilta tai Jernströmiltä tullut<br />
marssikäsky Haminaan katkaisi kuitenkin yllättäen myöhäisillalla Kajaanin sissien<br />
puhdistustoiminnan. Voidaan kysyä, mistä syystä äkkinäinen marssikäsky tuli? Oliko<br />
syy se, että tilanne Haminassa vaati välitöntä joukkojen lisäämistä? Vai oliko syy<br />
se, että Viipurin venäläisten teloittajat komennettiin muualle, joko tarkoituksena<br />
estää uusia teloituksia tai kenties siirtää surmantekijät mahdollisimman pian pois<br />
kiusallisesta huomion kohteena olemisesta?<br />
Muistelma- ja kuulusteluaineistossa on useita viitteitä Kajaanin sissien<br />
teloittamistoimintaan. Ammutun höyläkoneenkäyttäjän Pavel Solovjovin haki asunnostaan<br />
kaksi Kajaanin sissipataljoonaan sotilasta ja vei hänet asemalle. Solovjovin<br />
työnantajan, H.K. Paavilaisen lausunnon mukaan surmattu “ei ollut missään tekemisissä<br />
punaisen kaartin kanssa eikä kuulunut siihen”. 134<br />
Kauppias Wilhelm Kontula kertoi kuulusteluissa “olleensa 29. päivänä huhtikuuta<br />
noin kello 14 aikaan päivällä Turun-sillalla ja nähneensä silloin tuotavan kaupungin<br />
pohjoissatamaa myöten noin 150 venäläistä ja puolalaista vankia, joitten joukossa<br />
oli ollut myös vormupukuisia sotilashenkilöitä. Vankijonon johtajana oli sen<br />
etupäässä kulkenut pienenpuoleinen mies, jolla oli ollut silmälasit sekä harmaa<br />
puku ja sissinauha käsivarressa, kuuluen (…) Kajaanin sissijoukkoihin. Sanotulla<br />
johtajalla oli kädessään käsipommi, jonka oli pitänyt kohotettuna, ja oli hän kovalla<br />
äänellä komentanut edessään kulkevaa ratsumiestä (…) Kun kertoja vähän ennen<br />
sillalle tuloaan oli päävahdin ohi kulkenut keskikaupungille päin, oli päävahdin luona<br />
seisonut noin 30 miestä sissejä, kertojan mukaan Kajaanin sissijoukkoa, aivan<br />
kuin odottamassa jotakin, ja heidän johtajansa oli ollut samannäköinen kuin mainittu<br />
vankijonon päällikkö, sekä myöskin käyttänyt silmälaseja, vaikkei kertoja voinut<br />
ihan varmaan sanoa oliko sama mies. Kertojan palatessa sillalle päin olivat<br />
sissit lähteneet pois päävahdin edustalta, ja arveli kertoja heidän menneen sillan yli<br />
odottamaan vankeja. Kertoja oli seurannut vankijonoa sillalta venäläisen insinöörihallituksen<br />
talon edustalle saakka, mutta sieltä kääntynyt pois jonon kulkiessa ensimmäisen<br />
Haminan portin läpi. Heti sen jälkeen oli kertoja kuullut sieltäpäin ensin<br />
kaksi laukausta, sitten käsipommin räjähdyksen ja yhteislaukauksia sekä kuoleman<br />
tuskissa olevien hätähuutoja”. Seuraavanakin päivänä oli sissejä ollut ryöstämässä<br />
kuolleilta vaatteita ym. tavaroita. Vaasan rykmentin komentaja, majuri Ekström<br />
kertoi kuulusteluissa käyneensä vallien välisellä teloituspaikalla iltapäivällä jonkin<br />
aikaa joukkoteloituksen jälkeen. Hän oli silloin nähnyt sotilaita ryöstämässä kuolleiden<br />
arvoesineitä ja arveli suurimman osan sotilaista olleen sissejä. Paikalla oli ollut<br />
vain yksi Vaasaan rykmenttiin kuuluva sotilas. 135<br />
__________<br />
133 Stenij 1928, 188, 192.<br />
134 LOGAV Fond 1, opis 10, delo 86.<br />
135 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
134
Change language