VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

Pilsudskille laaditussa selostuksessa kerrotaan Puolan legioonan lähteneen “raskaaseen
ja veriseen taisteluun bolševikkien kanssa lähellä Viipuria” 1.–2.1.1918.
Taistelusta oli legioona selviytynyt voittajana samalla, kun punaiset koplat eliminoitiin.
11 Nämä tiedot lienevät kuitenkin virheellisiä, sillä aivan vuoden alussa tapahtunutta
kahakkaa ei tunneta. Todennäköisesti tarkoitetaan juuri Karimon mainitsemaa
kahakkaa, joka siis tapahtui myöhäisillalla 22.1.1918 etupäässä Viipurin keskustassa
eikä kaupungin ympäristössä.
Uno Serenius on muistelmissaan maininnut Viipurin katutaistelut illalla 22.1.1918
puolalaisten sotilaiden ja “punaisten välisenä kahnauksena”. Hän kertoo puolalaisten
upseerien ja sotilaiden luvanneet aikaisemmin päivällä apuaan valkoisille. 12
Helsingin valloitus
Erään tiedon mukaan olisi Helsingssä ollut keväällä 1917 jopa noin 3 000 puolalaista
Helsingissä. 13 Syksyllä 1917 muodostettiin Helsingissä ja Viaporissa puolalainen
raskas tykistöosasto, joka käsitti satakunta tykkimiestä. Sen johtajana toimi aliluutnantti
Antoni Zygmunt Ropelewski, joka otti käyttöön kulmikkaat maciejóvka -
lakit ja puolalaiset kunniamerkit. Vuoden 1918 sodan aikana punainen sodanjohto
suhtautui rauhanomaisesti puolalaisiin eikä lakkauttanut puolalaisia sotilasyksiköitä.
He tunnistivat virallisesti Ziabickin aseman Puolan hallitusneuvoston edustajana
Suomessa ja myönsi hänelle luvan liikkua kaikkialla maassa. Punaiset hyväksyivät
myös ne passit, jotka Puolalaisten keskuskomitea oli antanut. Samoin Ziabick oli
yhteydessä punaiseen johtoon ja tapasi ulkoasiainkomissaari Yrjö Sirolan. 14 Kolmen
puolalaisen tiedetään toimineen punaisten sotilasohjaajina. 15
Helsingin valloituksen yhteydessä kaatui Later-Chodylowanin tiedon mukaan
kolme puolalaista upseeria. Näistä kaksi ammuttiin kadulla ja yksi punainen puolalainen
kasarmilla, jossa hän asui. Näiden lisäksi olisi neljä puolalaista sotilasta joutunut
sattumanvaraisiksi uhreiksi Helsingin katumellakoissa 19.4.1918. 16 Tässäkin
tapauksessa voitaneen kuitenkin olettaa päivämäärän vääntyneen ja puolalaisten
saaneen surmansa Helsingin valloituspäivinä 12.–13.4.1918. Siitä, kenen toimesta
heidät ammuttiin, ei ole lähempiä tietoja.
Viipurin valloitus
Puolan legioonan Helsingin yksiköt osallistuivat Pilsudskille laaditun selostuksen
mukaan Viaporin linnoituksen valloitukseen. 17 Mitä tämä tarkoittaa jää epäselväksi,
__________
11 Centralne Archiwum wojskowe, Puolan sotilaskonfederaation Venäjän maaperän likvidaatiokomitea,
Legjon Polski w Finlandji.
12 KA, Eino S. Parmasen kokoelma, Uno Sereniuksen muistelmat.
13 Vuorela 1989, 80.
14 KA, Eino S. Parmasen kokoelma, Leon Wasilewskin kirjoitus Mauritz Mexmontanista.
15 Later-Chodylowa 1997, 10.
16 Cieœlak 1984, 234, Later-Chodylowa 1997, 8.
17 Centralne Archiwum wojskowe, Puolan sotilaskonfederaation Venäjän maaperän likvidaatiokomitea,
Legjon Polski w Finlandji.
235