16.11.2012 Views

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Pilsudskille laaditussa selostuksessa kerrotaan Puolan legioonan lähteneen “raskaaseen<br />

ja veriseen taisteluun bolševikkien kanssa lähellä Viipuria” 1.–2.1.1918.<br />

Taistelusta oli legioona selviytynyt voittajana samalla, kun punaiset koplat eliminoitiin.<br />

11 Nämä tiedot lienevät kuitenkin virheellisiä, sillä aivan vuoden alussa tapahtunutta<br />

kahakkaa ei tunneta. Todennäköisesti tarkoitetaan juuri Karimon mainitsemaa<br />

kahakkaa, joka siis tapahtui myöhäisillalla 22.1.1918 etupäässä Viipurin keskustassa<br />

eikä kaupungin ympäristössä.<br />

Uno Serenius on muistelmissaan maininnut Viipurin katutaistelut illalla 22.1.1918<br />

puolalaisten sotilaiden ja “punaisten välisenä kahnauksena”. Hän kertoo puolalaisten<br />

upseerien ja sotilaiden luvanneet aikaisemmin päivällä apuaan valkoisille. 12<br />

Helsingin valloitus<br />

Erään tiedon mukaan olisi Helsingssä ollut keväällä 1917 jopa noin 3 000 puolalaista<br />

Helsingissä. 13 Syksyllä 1917 muodostettiin Helsingissä ja Viaporissa puolalainen<br />

raskas tykistöosasto, joka käsitti satakunta tykkimiestä. Sen johtajana toimi aliluutnantti<br />

Antoni Zygmunt Ropelewski, joka otti käyttöön kulmikkaat maciejóvka -<br />

lakit ja puolalaiset kunniamerkit. Vuoden 1918 sodan aikana punainen sodanjohto<br />

suhtautui rauhanomaisesti puolalaisiin eikä lakkauttanut puolalaisia sotilasyksiköitä.<br />

He tunnistivat virallisesti Ziabickin aseman Puolan hallitusneuvoston edustajana<br />

Suomessa ja myönsi hänelle luvan liikkua kaikkialla maassa. Punaiset hyväksyivät<br />

myös ne passit, jotka Puolalaisten keskuskomitea oli antanut. Samoin Ziabick oli<br />

yhteydessä punaiseen johtoon ja tapasi ulkoasiainkomissaari Yrjö Sirolan. 14 Kolmen<br />

puolalaisen tiedetään toimineen punaisten sotilasohjaajina. 15<br />

Helsingin valloituksen yhteydessä kaatui Later-Chodylowanin tiedon mukaan<br />

kolme puolalaista upseeria. Näistä kaksi ammuttiin kadulla ja yksi punainen puolalainen<br />

kasarmilla, jossa hän asui. Näiden lisäksi olisi neljä puolalaista sotilasta joutunut<br />

sattumanvaraisiksi uhreiksi Helsingin katumellakoissa 19.4.1918. 16 Tässäkin<br />

tapauksessa voitaneen kuitenkin olettaa päivämäärän vääntyneen ja puolalaisten<br />

saaneen surmansa Helsingin valloituspäivinä 12.–13.4.1918. Siitä, kenen toimesta<br />

heidät ammuttiin, ei ole lähempiä tietoja.<br />

Viipurin valloitus<br />

Puolan legioonan Helsingin yksiköt osallistuivat Pilsudskille laaditun selostuksen<br />

mukaan Viaporin linnoituksen valloitukseen. 17 Mitä tämä tarkoittaa jää epäselväksi,<br />

__________<br />

11 Centralne Archiwum wojskowe, Puolan sotilaskonfederaation Venäjän maaperän likvidaatiokomitea,<br />

Legjon Polski w Finlandji.<br />

12 KA, Eino S. Parmasen kokoelma, Uno Sereniuksen muistelmat.<br />

13 Vuorela 1989, 80.<br />

14 KA, Eino S. Parmasen kokoelma, Leon Wasilewskin kirjoitus Mauritz Mexmontanista.<br />

15 Later-Chodylowa 1997, 10.<br />

16 Cieœlak 1984, 234, Later-Chodylowa 1997, 8.<br />

17 Centralne Archiwum wojskowe, Puolan sotilaskonfederaation Venäjän maaperän likvidaatiokomitea,<br />

Legjon Polski w Finlandji.<br />

235

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!