VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sotilasvirkamiesten mieltymyksestä valkoisiin on useita todistuksia. Likvidointihallinnon<br />
kapteeni Konstantin Nazarov oli vaimo Anna Mihailovna Nazarovan kertomuksen<br />
mukaan “lähtenyt asunnostaan sanottuna päivänä (29.4.1918) klo ½ 9<br />
aikaan aamulla tervehtimään valkokaartilaisia sekä noin klo ½ 10 aikaan mennyt<br />
asemalle, saadakseen sieltä jonkunlaisten ololipun, vaan kun asemalla oli ollut pitkä<br />
jono odottamassa, oli hän sieltä tullut kotiinsa ja sitten lähtenyt virastoonsa<br />
Katarinankatu 21:een, jossa hänet muitten viraston jäsenien kanssa oli vangittu<br />
noin klo 11 aikaan e.p.p.” Hän ei ollut millään tavalla avustanut punaista kaartia<br />
eikä ollut mielipiteiltään bolševikki. 61 Silti Nazarov teloitettiin samana päivänä vallien<br />
välissä.<br />
Siviili-insinööri Nikolai Nikitin toimi likvidaatiotoimikunnan insinööriosaston vanhempana<br />
teknikkona. Hän oli vaimonsa Jevgenja Nikitinan lausunnon mukaan<br />
29.4.1918 lähtenyt kotoaan noin klo 8 aikaan aamulla virkahuoneistoonsa, “josta<br />
hänet oli vangittu ja viety suoraan rautatieasemalle”. 62 Sieltä hänet kuljetettiin samana<br />
päivänä vallien väliseen joukkoteloitukseen.<br />
Sergei Antonovski oli Venäjän alamainen ja sotilaslaitoksen virkamies toimien<br />
linnaväen elintarvikemakasiinien tarkastajana. Vaimon lausunnon mukaan hän ei<br />
“ollut yhteydessä kapinallisten punakaartilaisen kanssa”. 63 Myös hänet teloitettiin<br />
iltapäivällä vallien välissä.<br />
Liitteenä olevassa nimiluettelossa on yhteensä 38 teloitettua sotilasvirkamiestä.<br />
Tämän ryhmän tuhoamiseen on verrattavissa myös Viipurissa kymmenen ammutun<br />
venäläisen vartiomiehen kohtalo. Koska Viipurissa oli suuri määrä varastoja,<br />
sotilaslaitteita ja Venäjän eri laitoksia käytettiin mm. entisiä sotilaita vartiomiehinä.<br />
Valkoisten joukot tavoittivat edetessään helposti vartiopaikoilleen jääneet vartiomiehet<br />
ja heidät ammuttiin useissa tapauksissa joko heti paikalla tai myöhemmin<br />
samana päivänä vallien välissä.<br />
Toinen ryhmä sotilashenkilöitä, johon valkoiset joukot kohdistivat väkivaltaa oli<br />
kaupunkiin jääneet upseerit. Liitteenä olevassa luettelossa on tiedot 33 teloitetusta<br />
upseerista. Näistä kuudella oli johtava asema: tykistön everstit Vladimir Vysokih ja<br />
Mihail Sofinski sekä suomalaisen radiolennätinaseman päällikkö Feodor Kastner, 8.<br />
suomalaisen tarkkampujarykmentin komentaja Vladimir Popov, Nikolai Stelnitski ja<br />
Nekrasov, jotka kaikki olivat arvoltaan everstiluutnantteja. Stelnitskiä lukuun ottamatta<br />
lähteet kertovat yhtäpitävästi samat asiat näistä upseereista.<br />
Suuri osa surmatuista upseereistakin kannatti selvästi valkoisia. Tästäkin on<br />
monta todistusta. Entisen kirkonisännöitsijän Juho Kotschetovin kertomatiedon<br />
mukaan oli eräs Viipurissa asunut venäläinen upseeri valloituspäivänä “kukkakimppu<br />
kädessä ja univormuun pukeutuneena mennyt tervehtimään valkoisia, mutta tullut<br />
siihen paikkaan ammutuksi”. 64 Mahdollisesti tämä upseeri oli sama, josta Joh. Kaikko<br />
on muistelmassaan kertonut: “eräs korkeampi venäläinen upseeri, joka oli ollut<br />
__________<br />
61 KA, Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
62 KA. Siviilitoimituskunta K.D. 113/58 1918.<br />
63 LOGAV, Fond 1, opis 10, delo 81.<br />
64 Paavolainen 1967, 133.<br />
116
Change language